Artikkelit

SATS Groupin suomalaiset tuntevat paremmin Elixia-ketjuna. Neljässä pohjoismaassa toimiva ketju pitää sisällään niin SATS- ja Elixia- kuin Fresh Fitness -ketjut.  Pohjoismaissa se toimii 276 kuntokeskuksen voimin, joissa 736000 kuntoilijaa palvelee 10000 työntekijää.

SATS Group noteerataan Norjan pörssissä ja sen vuoksi se julkaisee kauden tapahtumat neljännesvuosittain.

Toimitusjohtajan ajatelmia alkuvuodesta

Omassa katsauksessaan SATS:n toimitusjohtaja Sondre Gravir katsoo, että vuoden 2024 ensimmäinen kvartaali oli heidän historiansa vahvin niin liikevaihdollisesti kuin kannattavuuden kannalta. Kolmen kuukauden liikevaihto kasvoi 8 prosenttia tasoon 1294 miljoonaa Norjan kruunua (109 miljoonaa euroa). Samalla tulos kasvoi 27 prosenttia tasoon 174 mkruunua (14,7 meuroa).

Sondre Gravir kertoo, että viimeisen 12–18 kuukauden ajan on heidän tavoitteenaan ollut keskittyä olemassa olevaan kuntokeskusverkostoon ja tehostaan sen käyttöä. Gravir lisää, että yhä suurempi osa uusista asiakkaista hyödyntää ryhmäliikuntaa sekä laajaa kuntokeskustarjontaa. Tämä näkyy korkeampana asiakashintana ja kannattavuutena.

-Pitkän aikavälin strategiamme on sitouttaa asiakkaamme visioomme tehdä kuntoilijoista terveempiä ja tyytyväisempiä. Juuri ilmestynyt Deloitten ja Europe Activen tutkimus osoittaa, että niin kotitreenien kuin ulkotreenien suosio on laskussa ja samalla kuntokeskuksissa harjoittelu on nousussa, kertoo Sondre Gravir.

Paras kuntoilijoiden antama jälki yleiseen terveyteen nähdään parhaiten tehtyjen treenien määrällä. SATS:illa vuoden ensimmäisten kolmen kuukauden aikana treenattiin 13 miljoonaa kertaa, jossa on vuoden 2023 vastaavaan lukuun kolmen prosentin kasvu. Merkittävää on, että tämän vuoden luvut ovat 24 prosenttia korkeammat kuin vuoden 2019 ensimmäisellä kvartaalilla.

 Tuloksen tekoa

Vuoden 2024 ensimmäisen kvartaalin liikevaihto oli 1294 mkruunua (+8 %). Kasvun tekijöinä on ollut tuoteparannukset ja hintamuutokset. Huomionarvoista on, että jokaisen asiakkaan jättämä tulo kuukaudessa kasvoi 7 % ollen 588 Norjan kruunua (49,70 euroa).

Voitto ennen veroja oli 100 mnok verrattuna edellisen vuoden 77 mnok. Kauden tulos oli 77 mnok (2023 63mnok).

Toimintaa neljässä maassa

Norja on SATS:n suurin toiminta-alue. Sieltä tulee 44 % yrityksen liikevaihdosta. Norjassa SATS liikuttaa 331000 asiakasta. Norjassa salimäärä laski kolmella ollen nyt 118. SATS on Norjan suurin ja tunnetuin kuntokeskustoimija.

Ruotsi on SATS:in toiseksi suurin toimialue, josta tulee kolmannes (33 %) yrityksen liikevaihdosta. Ruotsissa SATS:illa on 248000 asiakasta. Ruotsissa keskusten määrä kasvoi neljällä ollen 96.

Muualla SATS toimii SATS-brändin alla, mutta Suomessa yritys tunnetaan Elixiana. Suomen toiminnan vastaavat kymmenesosaa yrityksen toiminnasta. Elixialla on 72000 asiakasta ja se toimii 33 keskuksen voimin. Keskusten määrässä on kasvua yksi kuntokeskus.

Tanskassa SATS toimii 29 keskuksen voimin, mutta se vastaa suurempaa osaa yrityksen liikevaihdosta (12 %) kuin Suomessa. Tanskassa heillä on 84000 asiakasta.

Positiivisin odotuksin

Neljännesvuosikatsauksen mukaan tällä hetkellä ei ole havaittavissa, että asiakkaat olisivat siirtymässä edullisimpiin asiakkuuksiin, vaikka taloudelliset olosuhteet eivät ole kovin positiiviset. SATS odottaa positiivista kehitystä asiakaskannassa, jota boostaa yhä vahvistuva fokus jokaisen omassa terveydessä sekä SATS:in vahva markkina-asema. SATS tulee keskittymään tarjoamaan parasta liikunnallista tarjontaa, jossa vahva tekijä on heidän markkinajohtajuutensa ryhmäliikunnassa ja henkilökohtaisessa valmennuksessa.

Norjan pörssissä noteeratun yrityksen kehitykseen uskotaan melko vahvasti. SATS:ia seuraavat analyytikot ennakoivat pörssikurssin nousevan tulevan vuoden aikana 35%. Kolmen seuraavan kuukauden osalta analyytikot antavat vahvan ostosuosituksen. Pikavoittoja saattaa rajoittaa osakekohtaisen tuloksen kehityksen odotusarvo, joka olisi meneillään olevalla kaudelle on lähes kaksinkertainen ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna ja yli kaksinkertainen viime vuoden vastaavaan aikaan.

Jo perinteeksi on muodostunut tapa esitellä uusin Europe Activen ja Deloitten koostama European Health & Fitness Market Report 2024 (EHFMR) FIBO-messuja edeltävänä päivänä pidettävässä European Health & Fitness Forumissa (EHFF). Europe Active järjesti yhteistyössä FIBOn kanssa tapahtuman 11. kerran 10. huhtikuuta 2024.

EuropeActive pyrkii yhdessä Deloitten kanssa vahvistamaan asemaansa eurooppalaisen kunto- ja liikuntasektorin osaamiskeskuksena tarjoamalla syvällistä markkinatietoa, motivoivat he raportin tuottamista.

Kasvua, kasvua

Eurooppalaisten kuntokeskusten jäsenmäärät ovat ylittäneet koronaa edeltävän vuoden 2019. EHFMR 2024:n mukaan jäsenmäärä kasvoi noin 4,7 miljoonalla (7,5 %) 62,9 miljoonasta (vuonna 2022) 67,6 miljoonaan vuoden (2023 lopussa).

Kuntokeskusten kokonaisliikevaihto Euroopassa kasvoi 14 prosenttia 31,8 miljardiin euroon (vuosi 2023) ja ylitti myös ennen koronaa saavutetun ennätyksen vuodelta 2019. Samalla kuntokeskusten määrä nousi hieman; 1,4 prosenttia lähes 65 000:een.

Europe Activen asettama tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä 100 miljoonan asiakkaan eri puolilla Eurooppaa odotetaan harjoittelevan hyvinvointi- ja kuntokeskuksissa.

Huomioitavat kolmikot

Asiakasmäärän mukaan laskettaessa ei suurimpien toimijoiden vuoden 2022 lista muuttunut. Vuoden 2023 lopussa kolme eniten asiakkaita liikuttavaa ketjua olivat Basic-Fit (3,8 milj.), RSG Group (2,0 milj.) ja PureGym (1,9 milj.).

Kuten voi arvata, edustavat edellä mainitut ketjut budjettisaleja. Euromääräisen myynnin mukaan laskettuna kolmikko on Basic-Fit (1 047 milj. euroa), David Lloyd (854 milj. euroa) ja PureGym (621 milj. euroa). 20 suurimman operaattorin asiakasmäärä kasvoi lähes kahdella miljoonalla (+13 %) 17,4 miljoonaan ja liikevaihto 6,2 miljardiin (+19 %).

Kuntosaliasiakkuuksien kokonaistiheys (penetraatio) suhteessa koko väestöön oli 8,4 prosenttia vuonna 2023, jossa mukavaa kasvua, sillä vuonna 2022 saavutettiin 7,9 prosenttia. Yli 15-vuotiaiden osuus on 10,1 prosenttia (9,5 prosenttia vuonna 2022).

Kattava tieto kuntomarkkinoista

Euroopan tilasto-osioiden lisäksi raportissa on tarjolla paljon muutakin tietoa. Lisäksi raportti sisältää myös täydellisen kuvauksen tärkeimmistä toimijoista ja markkina-alueista.

-Tutkimuksemme näyttämän kasvun, vuoden 2024 näkymien ja kyselyyn osallistuneiden toimijoiden lausuntojen perusteella olemme varmoja, että saavutamme EuropeActiven tavoitteen, jonka mukaan terveys- ja kuntokeskuksen jäsenmäärä on 100 miljoonaa vuoteen 2030 mennessä, sanoo raportin toinen kirjoittaja Herman Rutgers ja lisää:

-European Health & Fitness Market Reportista on tullut kuntoilun ja liikunnan markkinatutkimuksen kultainen standardi.

European Health & Fitness Market Report 2024 on kattavin tutkimus Euroopan terveys- ja kuntoilumarkkinoista ja toimii siten arvokkaana tietolähteenä alan toimijoille. Projektin mahdollistivat Basic-Fit, FIBO, Technogym, Myzone, Les Mills, Bhout, DHZ Fitness Europen ja Life Fitness.

186-sivuisen raportin voi tilata EuropeActive Knowledge Centerin kautta, mutta suomalaiset voivat kysyä raporttia myös SKY:n kautta.

Raportin hinta EuropeActiven / SKYn jäsenille 199 euroa ja ei-jäsenille 399 euroa.

Core Health & Fitness julkaisi yhteenvetoraportin eurooppalaisen kuntokeskusmarkkinan näkymistä 2024. Tässä muutamia havaintoja.

Ensinnäkin vuosi 2023 oli hyvä, sillä kuntoilu kiinnostaa ihmisiä ja kuntoilijoiden määrä kasvoi 12,3 % 63,1 miljoonaan (56,2). Kasvuvauhti hieman vaihteli markkinoittain, sillä Euroopassa itäinen Eurooppa on vasta löytämässä kuntokeskustoiminnan. Ja onhan keskuksia moneksi – 63830 toimipistettä. Alan liikevaihto oli 28 miljardia.

Jo ennen koronaa Europe Active asetti tavoitteekseen 100 miljoonaa kuntoilijaa vuonna 2030 ja se on vielä koronasta huolimatta mahdollista saavuttaa.

Vuoden vaihteessa julkaistun ACSM:n tutkimuksessa tehtiin myös kartoitus eurooppalaisista trendeistä: tänä vuonna odotetaan panostettavan

1.Personal training

2.HIIT-treeni

3.Pienryhmäharjoittelu

4.Painonhallinta

5.Kehonpainoharjoittelu

6.Toiminnallinen harjoittelu

Eurooppalaiset kuntokeskukset mukautuvat jäsentensä mieltymyksiin laajentamalla pt- ​​ja toiminnallisia harjoitustiloja, vastaamalla uudentyyppisten räätälöityjen tuntikonseptien ja monipuolisten studioinfran kysyntään innovatiivisella suunnittelulla ja laitteilla.

Vaikka Euroopan maiden välillä on eroja, niin Europe Active Consumer Surveyn mukaan onnistuneen palvelutuotteen ominaisuuksia ovat suoriteteho, tunnin setup ja digitaalisten apuvälineiden käyttö. Statistan mukaan digitaalisiin välineisiin käytetään vuosittain noin kymmenen prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena – 2024 arvioidaan käytettävän 13,5 miljardia euroa.

Kuntokeskukset ovat yhä useammin integroivat digitaalisen tarjonnan yhteen perinteisen treenikokemuksen kanssa luomalla hybridimalleja, jotka tarjoavat molempien elementtien parhaat puolet. Tämä lähestymistapa palvelee monipuolisesti asiakaskuntaa, varmistaen että palvelu on saatavilla milloin tahansa, missä tahansa.

Tässä sopivaa mietiskelyä oman keskuksen osalle. Jos tarvitset tukea oman kuntokeskuksen lähitulevaisuuden suunnittelussa, ota yhteyttä Ari Katajisto / Katajisto Consulting / ari.katajisto@elisanet.fi / 040-5020727

Tämä artikkeli on julkaistu ruotsalaisen Sweaty Business -yrityksen kotisivuilla www.sweatybusiness.se

Kuluttajien käyttäytymisen muuttuessa kuntosaleilla, niin myös kuntosalilla tarjottavan palvelutuotteen on muututtava vastaamaan odotuksia. Englantilainen dr. Paul Bedford on tutkinut syvällisemmin aihetta ja jakaa joitain ajatuksiaan.

Paul Bedford teki osana yrityksensä jatkuvaa panostusta maailmanlaajuiseen hyvinvointi- ja kuntokeskusten tutkimukseen ja seurantaan, he tekivät vuonna 2023 kiehtovan tutkimuksen siitä, kuinka kuluttajakäyttäytyminen on muuttunut pandemian jälkeen pandemiaa edeltävästä ajasta – ja mitä tämä tarkoittaa kuntokeskuksessa tarjottavan tuotteen kannalta.

Ensiksi nopeasti joitain havaittuja käyttäytymisen muutoksia.

Ensinnäkin asiakkuudet ovat lyhyempiä riippumatta siitä, minkä tyyppinen toimija on.

Toiseksi ihmiset harjoittelevat yhä useammissa liikuntapaikoissa ja suosivat monipuolista tarjontaa omaavia liikuntapaikkoja. Tämän seurauksena useimmat ihmiset suosivat käytön mukaista maksamista tavanomaisen kuukausittaisen jäsenmaksun sijaa. Tärkeää on huomata, että tämä ei koske kaikkia kuluttajasegmenttejä. Siitä lisää alempana tekstissä.

Kolmanneksi treenikerran kesto on pidentynyt, kun kuluttajat käyttävät liikuntapaikkoja paitsi harjoitteluun myös kuntokeskusten loungeja omien työtehtävien suorittamiseen – tämä on heidän sosiaalinen vaihtoehtonsa kotoa työskentelylle uudella joustavan työn aikakaudella.

Neljänneksi, kun treenien verkkopalvelut ovat lisääntynyt räjähdysmäisesti – ja kuntokeskuksissa on rajoitetusti ohjauspalvelua ja henkilökohtaista neuvontaa. Erityisesti nuoremmat sukupolvet etsivät vaikuttajien tuottamia liikuntaohjelmia kuntokeskusten sijaan.

Joten mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännössä?

Keskity perheeseen

Suuri uutinen: tutkimukset osoittavat merkittävää kasvua perheasiakkuuksissa pandemian jälkeen. Tämä on hieno uutinen operaattoreille, sillä tutkimukset osoittavat, että perheet viipyvät asiakkaina pidempään kuin parit, jotka taasen ovat asiakkaita kauemmin kuin yksittäiset asiakkaat.

Bedford mainitsee, että yksi heidän asiakkaistansa kertoo, että vain neljä prosenttia perheasiakkuuksista peruuntuu vuosittain, ja tämäkin vain sen takia, että he muuttavat.

Tämä pätee kuitenkin vain, jos kuntokeskukset tarjoavat jotakin jokaiselle perheenjäsenelle. Sen ei tarvitse sisältää toimintaa, jota koko perhe tekee yhdessä, mutta toimintaa pitää olla jokaiselle sukupolvelle. Kun keskuksen tarjonta on suunniteltu hyvin, keskustelut vanhempien kanssa osoittavat, että vaikka he itse lopettaisivat kuntokeskuksen käytön, he eivät lopeta perheasiakkuutta, koska heidän lapsensa ovat saaneet ystäviä ja hyviä tapoja, joita ei haluta katkaista.

Kyllä, tämä tarkoittaa sitä, että kuntokeskus on velvollinen ajoittamaan lasten aktiviteetit aikoina, jolloin vanhemmat voivat hoitaa kuljetukset. Etätyöt vähentävät tätä painetta jonkin verran, koska monet vanhemmat voivat nykyään työskennellä kuntokeskuksen yleisissä tiloissa, kun heidän lapsensa osallistuvat toimintaan. Tämä näkyy monissa keskuksissa siinä, että yritysasiakkuuksien pituus ja samalla vähyys näkyy kuntokeskusten arjessa.

Bedfordin neuvo erityisesti julkisille toimijoille, joissa on jo paljon erilaisia ​​aktiviteetteja, mutta joissa niitä myydään enimmäkseen erikseen: älä rajoita perheasiakkuutta vain kuntosalille. Niputa kaikki yhteen ja myy all inclusive -perheasiakkuus, joka sisältää kaikenlaisia aktiviteetteja.

Kapasiteetti huolestuttaa

Ruuhkautuminen on kasvava huolenaihe, jonka Bedford uskoo johtuvan kahdesta päätekijästä, jotka eivät liity asiakasmäärään tai yleiseen kuntosalikapasiteettiin.

Ensinnäkin voimaharjoittelulaitteet, joissa on integroitua teknologiaa, tarkoittaa sitä, että vuorottelu ei ole mahdollista – sarjojen vuorottelu ei toimi, koska ohjelma on tarkoitettu yhdelle henkilölle ja sisältää lepoaikoja. Jonoja syntyy.

Toiseksi useat treenivaikuttajat suosittelevat keskitettyä voimaharjoittelua. Usein puhutaan 10 sarjasta tavanomaisten kolmen tai neljän sijasta, ja se johtaa merkittävästi lisääntyneeseen ruuhkautumiseen erityisesti voimaharjoittelualueilla. Ryhmä kuntoilijoita voi käyttää painoharjoitteluvälineitä koko tunnin ajan, kun jokainen tekee 10 sarjaa.

On tärkeää, että kuntokeskukset luovat käyttäytymissäännöt kuntosalilaitteiden käytölle. Hyvä tapa vaikuttaa treenien sujumiseen on ohjelmoinnin korostaminen.

Tungos vs. varaus

Ennakkovaraus on yksi mahdollinen tapa käsitellä ruuhkaa, ei vain ryhmätunneille vaan myös kuntosaliharjoitteluun. Bedfordin asiakas kertoi, että siellä missä he ovat tämän toteuttaneet, kuntoilijat kunnioittavat laitteita ja siivoavat todennäköisemmin itse jälkensä; he tietävät, että heidän nimensä on selvitettävissä. He sanovat myös, että varausjärjestelmä tekee kuntosalin ja henkilöstön hallinnasta paljon helpompaa.

Tämän toteuttaminen voi tietysti olla vaikeaa, kun jäsenillä on aiemmin ollut vapaa pääsy – aina on asiakkaita, jotka haluavat varata ja toiset ei. Kuitenkin treenialueilla, joilla on mahdollisesti ruuhkaa, kuten aiemmin mainitut voimaharjoittelualueet, varaus voi olla hyvä strategia.

Puhutaan oikeaa kieltä

Tutkimustieto osoittaa, että pandemian aikana kuntosalille liittyneet ovat suurelta osin lähteneet viimeisen 10 kuukauden aikana. Ei niin yllättävää, voisi sanoa. Kuntokeskukset suljettiin, ihmiset eivät saaneet mahdollisuutta muodostaa kuntoilusta tottumusta, ja minkä vaikutelman sosiaalinen etäisyys ylipäätään teki salilla? Ja tästä kaikesta olen tietysti samaa mieltä.

Silti Bedford ei voi muuta kuin kyseenalaistaa kuinka houkutteleva sana terveys todella on motivaattorina pitkäaikaiseen harjoitteluun. Ihmiset arvostavat terveyttä sairaana, mutta eivät yhtä paljon terveinä – ellei se ole keskellä pandemiaa.

Terveys on päämäärä ilman loppua – elinikäinen kunnianhimo, joka sisältää tekijöitä, joiden muutosta voi olla vaikea mitata. Samalla tiedämme, että ihmisten käyttäytymistä on vaikea ennustaa yli kuuden kuukauden päähän.

Ihmiset tarvitsevat pienempiä, helpommin saavutettavia tavoitteita.  Bedford uskoo myös, että ihmiset tarvitsevat liikuntaan, liikkumiseen ja elämänlaatuun liittyvää terveyttä, mikä tarkoittaa, että meidän on tarkistettava alallamme käytettävää kieltä ja terminologia.

Terveys ja hyvinvointi ovat kuumia sanoja tällä hetkellä, kun taas liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta voidaan pitää sekä lannistavina että epämääräisinä. Mutta “terveys” ei sinänsä riitä rohkaisemaan ihmisiä käyttämään sellaisia ​​tiloja, joita kuntokeskuksissa tällä hetkellä on.

www.retentionguru.com

www.sweatybusiness.se

UK active (vastaa Suomessa SKY) julkaisi 12 suuren ketjun 2022 ja 2023 käsittelevän raportin. Nämä 12 ketjua edustavat noin 1000 yksittäistä keskusta.

Tärkeä viesti on, että näiden kahden vuoden (Q1 22- Q423) aikana kuntosaliasiakkuuksien määrä kasvoi 10,2 %. Mielenkiintoiseksi luvun tekee se, että melkein koko kasvu tapahtui Q1 2023 aikana eli tammikuu nosti asiakasmääriä 10 % ja tärkeää on myös se, että asiakasmäärä saatiin pidettyä tuon vuoden vaihteen tasolla koko loppuvuoden 2023.

Myös Englannissa näkyy kuntokeskusten tarve nostaa hintoja kattaakseen kohonneita kuluja. Tutkimuksen piirissä olleiden keskusten puntamääräinen myynti nousikin 22,4 %. Mm. Deloitten viime keväänä julkaisemassa tutkimuksessa nousi esiin kuntoilijoiden halu pitää yllä kuntoaan myös haastavissa taloudellisissa olosuhteissa. Tämä on selkeä todiste siitä: hinnat nousivat ja asiakkuuksien määrä lisääntyi.

Englantilaiset ovat tyytyväisiä lukuihin, sillä maan ja asukkaiden taloutta ovat haastaneet elinkustannusten nousu ja energian hinta.

Näiden 12 ketjun toiminta on aktiivista ja ne avasivat tuona aikana nettomääräisesti 78 lisäkeskusta, mikä edustaa kahden vuoden aikana 7,7 % kasvua. Kaikki kasvu ei ole tullut perustamalla uusia toimipisteitä vaan on ollut myös orgaanista kasvua.

Nämä luvut antanevat jonkinlaista viitettä myös muille alan toimijoille, vaikka tutkittu ryhmä sisältää suuria kuntokeskusketjuja.

Home

Orangetheory Fitness ja Self Esteem Brands ovat ilmoittaneet aikomuksestaan yhdistyä muodostamalla uuden yrityksen, joka tulee olemaan yksi maailman suurimmista kuntoilu-, terveys- ja hyvinvointialan palveluyrityksistä.

Self Esteem Brands -yrityksen tunnetuin brändi on Anytime Fitness, jolla on maailmanlaajuisesti yli 5500 kuntokeskusta franchisingperiaatteella. Anytime Fitness -salit lasketaan keskihintaluokan keskuksiksi.

Self Esteem Brands omistaa myös tuote- ja palvelubrändit Waxing the City, Basecamp Fitness/SUMHIIT Fitness, The Bar Method ja Stronger U Nutrition.

HIIT-liikuntaan erikoistunut Orangetheory Fitness on uuden ajan tunnetuimpia putiikkiketjuja, jolla on yli 1000 toimipistettä, jotka toimivat samoin franchisingperiaatteella.

 Uuden yrityksen liikevaihto tulee olemaan 3,5 miljardia dollaria ja sillä on noin 7 000 franchising-toimipaikkaa. Toimialue käsittää 50 valtiota ja aluetta kaikilla seitsemällä mantereella.

Fuusio mahdollistaa uudelle yritykselle merkittävän kansainvälisen mittakaavan, jossa investoinnit huippuluokan dataan ja analytiikkaan, teknologiaan, tuotteisiin ja palveluihin jatkuvat ja ne samalla auttavat franchising-haltijoita kaikissa brändeissä ylittämään kuluttajien kasvavat vaatimukset kokonaisvaltaisista kuntoilu- ja hyvinvointipalveluista.

Pääomasijoitusyhtiö Roark Capital on sijoittanut Self Esteem Brandsiin vuodesta 2014 ja Orangetheory Fitnessiin vuodesta 2016.

-Sekä Self Esteem Brandsin että Orangetheoryn perustajat ja johtoryhmät ovat rakentaneet upeita brändejä, sanoi Roark Capitalin sijoitusjohtaja Erik Morris.

-Olemme innoissamme voidessamme jatkaa yhteistyötä tiimien kanssa luodaksemme johtavan maailmanlaajuisen franchising-alustan kuntoilu- ja hyvinvointisektorille.

Sulautumisen ajoitus edellyttää viranomaishyväksyntää.

Pyrin seuraamaan ABC Financialsin jakamaa tietoa USA:n markkinoista. Vaikka kaikki sieltä ei ole suoraan Suomeen adaptoitavissa, niin USA näyttää tietä ja usein olemme vuoden heidän jäljessään.

Lisää maksavia asiakkaita

Vuoden 2023 tammikuusta tämän vuoden tammikuuhun on ABC:n datan mukaan maksavien asiakkaiden määrä kasvanut 8,2 %. Vielä suurempaa (22 %) oli kasvu putiikkisalien ja pienempien kuntosalien asiakasmäärässä.

Pandemian jälkeinen elämä on palautunut hyvin, sillä nyt ollaan noin 10 prosenttia korkeammalla tasolla asiakaskäynneissä, kun oltiin vuoden 2020 alussa.

Mielenkiintoista on, että uusien asiakkaiden määrä on hieman pienempi kuin edellisenä vuotena, mutta maksavien asiakkaiden määrä on noussut, kun olemassa olevat asiakkaat on saatu paremmin sitoutettua.

Kuukausimaksun määrä on myös kasvanut kolme prosenttia pysytellen 21–69 dollarin haitarissa. Samalla on myös kuntoilijoiden aktiivisuus ollut myös nousussa. Merkittävä ryhmä asiakaspysyvyyden kannalta on 9–12 kertaa kuukaudessa treenaavat ja heidän määränsä on noussut 22 % tammikuun 25 %.

Mihin investoida?

Aina on hyvä katsoa, mitkä treenialueet kiinnostavat asiakkaita. On hyvä havainnoida, että omassa keskuksessa suurten asiakasmäärien käyttämät alueet ovat kunnossa.

Hyvin mielenkiinnon ovat säilyttäneet vapailla painoilla treenaaminen (sekä yksilöllisesti että pienryhmässä), ravintoneuvonta, ulkoliikunta ja cardio-osaston käyttö sekä lisäksi uinti.

Perinteisen suomalaisen kuntokeskuksen tulee siis varmistaa, että ennen kaikkea vapaapaino- ja cardioalueet ovat hyvässä kunnossa.

Vahvassa kasvussa suurimman osan asiakkaista liikunnassa tulevat olemaan pienryhmä, alle kuuden hengen personal trainerin vetämät ryhmät, laitepainotteiset treenitunnit, toiminnallinen vastusharjoittelu ja oman liikunnan seuraaminen omalla älylaitteella.

Asiaa nuoremmista

Jaettaessa kuntoilijoita erilaisiin ryhmiin heidän suhteessaan liikuntaan, niin 34 % z-sukupolven edustajista lasketaan Fitness Explorer -ryhmään. Nämä kuntoilusta uutta etsivät ovat ensimmäisinä ottamassa uusia ryhmäliikuntatunteja, liikuntapalveluita ja -tuotteita omikseen. Tämä ryhmä vaatii kuntokeskukselta jatkuvaa ajan hermolla olemista.

Toinen merkittävä ryhmä ovat Wellness Lovers, joita Z-sukupolvesta on 32 %. Tämä ryhmä asettaa tärkeäksi oman liikunnan, ravinnon terveellisyyden samoin kuin haluaa pitää huolta omasta mielen tasapainosta.

56 % käyttää oman liikunnan seuraamiseen älypuhelimen sovelluksia. Lisäksi ryhmäliikuntatunneilla halutaan seurata erillisestä näytöstä (esim. Myzone) oman treenin kulkua. Suomessa tämä on mahdollista kylläkin hyvin harvoissa kuntokeskuksissa.

Nuorten arvomaailma on hyvin liberaali ja niinpä heidän toivomuksensa on, että myös heidän käyttämä kuntokeskus pyrkii toimimaan mm. rasisminvastaisesti, suhtautuu jyrkän kielteisesti seksuaaliseen häirintään sekä panostavan sukupuolien tasa-arvoon.

Tarvetta keskustelulle

Mikäli oman keskuksen kehittäminen on tämän vuoden kalenterissa, kannattaa miettiä, voisiko ylimääräisistä aivoista olla apua mietittäessä keskuksenne tulevaisuutta. Jos asia ajankohtainen, niin laita viestiä ari.katajisto@elisanet.fi tai soita 040-5020 727.

Lue tarkemmin: https://abcfitness.com/resources/ebooks-and-articles/

Kolmen viikon kuluttua kuntokeskustoimiala kokoontuu Los Angelesiin vuosittaiseen IHRSA Convention & Trade Show -tapahtumaan. Ajankohta on 6.–8. maaliskuuta ja paikkana Los Angeles Convention Center.

Conventionin yksi tärkeistä ja hyvin perinteinen osa on Rick Caron kipparoima Financial Panel. Se pidetään torstaina 7. maaliskuuta,

Paneeliin osallistuu neljä rahoitusalan ammattilaista, joista jokaisella on jonkinlainen kytkös kuntokeskustoimialaan. Tänä vuonna mm. McConnell Smithin edustama VMG Partners on sijoittajana Crunch Fitnessissä ja Quest Bar -lisäravinneyrityksessä ja John Jordanin Roark Capital on sijoittanut Anytime Fitnessiin ja Orange Theory -ketjuun.

Rick Caro kyseli ennakkoajatelmia talouden saralta ja IHRSA:n julkaisema Club Business International kirjoitti niistä.

2024 saavutetaan 2019 taso

-Kuntokeskustoiminnan kaikki segmentit eivät kehity aivan samaan tahtiin. Kuitenkin asiakasmäärien odotetaan kasvavan, samoin EBITDA-taso paranee. Kuntokeskusten omistajat ovat optimaalisempia kuin aikaisemmin, yhteenvetää Rick Caro.

Bank of American johtaja John Dorazio kertoo, että heidän asiakaskannassaan kehittyminen on keskuskohtaista, samoin on suuria alueellisia eroja, mutta useimmat konseptit ovat kannattavia. Markkinan muuttuminen koronan jälkeen on luonut tilanteita, joissa ennen koronaa avattu liikepaikka ei toimi tänään.

Fifth Third Securitiesin Charles Hurt sanoo, että suurin osa brändeistä ovat elpyneet vahvasti. Tämä ei koske ainoastaan edullisemman pään Planet, Crunch ja Anytime Fitnessiä vaan myös putiikkiikonsepti Club Pilates näyttää pärjäävän hyvin.

Suurena haasteena on ollut inflaatiopaineet, jotka haastavat toimijalle jäävät marginaalit. Hurt uskoo, että menestyvien ketjujen on puututtava hinnoitteluun, jotta käyttökate palautuisi täysin.

McConnell Smith näkee budjettisaliketjujen olevan paremmalla tasolla kuin ennen koronaa. Uusien konseptien kehittäminen keskeytyi vuonna 2020 ja uusia konsepteja ollaan vasta nyt esittelemässä ensimmäisiä.

Yrityskaupat jäissä

Ennen koronaa rahoittajat olivat innokkaita tulemaan mukaan yrityskauppoihin. Dorazio kertoo tähän vaikuttaneen vahvasti Planet Fitnessin menestys. Koronan myötä toimialan yrityskaupat lopahtivat lähes täysin. Viime aikoina ainoat järjestelyt ovat suuntautuneet digitaalisiin konsepteihin, joiden menestys on kuitenkin ollut vaihtelevaa.

Dorazion mukaan yrityskauppojen tekoa haastaa kaksi tekijää. Ensinnäkin käyttökate taso ei ole tällä hetkellä riittävän hyvä ja ketjut toimivatkin aktiivisesti käyttökatteen parantamiseksi. Toinen haaste on myyjien ja ostajien arvostusero.

Omaleimaisuus on usein hyvä asia, mutta Hurt näkee sen tällä hetkellä vaikeuttavan yrityskauppaa. Kun oma konsepti rakennetaan omalle asiakaskunnalle ominaiseksi, niin sen muuttaminen yrityskauppatilanteessa ei ole helppoa.

Vuoden 2024 ennakointia

Charles Hurt nostaa esiin Placer.ai:n tutkimuksen, jonka mukaan kuluttajat asettavat kuntosalin etusijalle ja kuntosalin asiakkuus on yksi viimeisistä asioista, joita kuluttaja vähentää.

Dorazio lisää, että teknologiaan panostavat budjettisalien kuluttajalupaus paranee jatkuvasti, jolloin niiden asiakkaat ja ne itse hyötyvät ihmisten nostaessa oma terveyden tärkeäksi arvoksi. Toinen menestyksekäs toimintamalli ovat studiot, sillä niiden pienempi koko alentaa markkinoille menon kynnystä. Kun inflaatio ja korkotaso laskee, Dorazio uskoo kuntokeskussektorin kasvavan vahvemmin kuin viime vuonna.

Smith lisää, että he ovat tosi innoissaan, jos voivat ylittää omille salkkuyrityksilleen erittäin vahvan vuoden 2023.

Kun osallistut 2024 IHRSA Convention & Trade Show -tapahtumaan, muista laittaa Financial Panel omaan ohjelmaasi. Sieltä saanet hyvää näkemystä tämän ja ensi vuoden toiminnan taloudelliseen pohjaan. Tutustu tapahtumaan osoitteessa ihrsa.org.

Entrepreneur-lehti julkaisee vuosittain 500 parhaan franchising-ketjun listauksen. Mukaan mahtuu myös liikunta-alan ketjuja, tällä kertaa 14 yritystä.

Liikuntayritysten kategoriassa parhaaksi on noteerattu Crunch Fitness, sijalle 29. Crunch on vuosia kuulunut parhaaseen 10 prosentin joukkoon. Crunch Fitnessin ominta aluetta on ryhmäliikunta sekä toiminnallinen harjoittelu.

Crunch Fitness liikuttaa yli 2,5 miljoonaa jäsentä yli 450 kuntosalilla maailmanlaajuisesti. 2024 on Crunch Fitnessille virstanpylväsvuosi, kun yritys juhlii 35-vuotisjuhliaan ja suunnittelee kasvattavansa franchisingketjunsa 500 kuntokeskukseen. Ketjun tavoitteena on saavuttaa 3 miljoonaa jäsentä vuoden loppuun mennessä.

Entrepreneur-lehden päätoimittaja Jason Feifer kertoo, että jokaisella Franchise 500 joukkoon kuuluvalla yrityksellä on oma ainutlaatuinen tarinansa, mutta niille kaikille on yhteistä: Franchising on vahvaa ja kestävää, täynnä innovaatioita ja mahdollisuuksia ja tarjoaa tehokkaan yrittäjyyspolun monille ihmisille.

Entrepreneur-lehti pyrkii jatkuvasti seuraamaan ja arvioimaan alati muuttuvaa franchising-markkinaa, joten myös yrityksen sijoituskaava kehittyy edelleen. Toimitusryhmä selvittää ja arvioi yrityksistä useita tekijöitä, kuten kustannuksia ja maksuja, kokoa ja kasvua, tukea, brändin vahvuutta sekä taloudellista vahvuutta ja vakautta. Jokaiselle franchising-sopimukselle annetaan kumulatiivinen pistemäärä, joka perustuu yli 150 datapisteen analyysiin.

Muut 500-listalle selviytyneet liikunta-alan yritykset:

• No. 77 Anytime Fitness
• No. 96 Orangetheory Fitness
• No. 176 Gold’s Gym
• No. 202 Club Pilates
• No. 224 Pure Barre
• No. 319 Burn Boot Camp
• No. 342 Bodybar Pilates
• No. 345 Alloy Personal Training
• No. 356 StretchLab
• No. 357 Mayweather Boxing + Fitness
• No. 411 CycleBar
• No. 431 Workout Anytime
• No. 472 YogaSix
  
  

Alkuperäisen artikkelin voit lukea osoitteessa entrepreneur.com/franchise500.

Vuosi 2023 kuulunee myös niihin vuosiin, jotka muistetaan hankalana alakulon vuotena. Tämä alakulo on enemmän yleisluonteista kuin kuntokeskusmaailmaan erityisesti kiinnittyvää.

Vuoden 2022 alussa alkanut Venäjän ja Ukrainan sota on vaikuttanut eurooppalaiseen ilmapiiriin vahvasti. Vuonna 2023 juuri Venäjän poistumisen mm. energiamarkkinoilta ja energiaomavaraisuutta tavoitellen oli energia hinta kohollaan suuren osan vuodesta. Energian hinnan nousun mukana myös monet muut hinnat nousivat ja sitä kautta inflaatio nousi yli keskuspankkien sietorajan. Korot nousivat pitkästä aikaa nollatasosta. Siis vuoden aikana on ollut haastetta jokaisen talouden pilareiden pystyssä pitämiseen.

Ensimmäinen normaali vuosi

Vaikka yleispoliittisesti vuosi 2023 oli haastava, niin useat kuntokeskustoimijat nostavat esiin sen, että vuosi oli ensimmäinen liiketoimintavuosi koronapandemian jälkeen.

-Useimmat asiakkaistamme ovat olleet tyytyväisiä, että ovat saaneet pitkästä aikaa tehdä liikuntaliiketoimintaa eikä vain selviytyä yhteiskunnan asettamien rajoitteiden kanssa, sanaili Qicraft Finlandin myyntijohtaja Jarkko Mölsä.

Mölsä lisää, että heidän liikevaihtonsa on selkeässä nousussa ja nousua on kaikissa heidän toimintasektoreissaan, ei pelkästään kuntokeskustoiminnassa.

-Technogymin formaateista erityisen tyytyväinen olen SkillRun Bootcampin saavuttamaan kiinnostukseen, joita olemme toimittaneet viime vuonna ja tälle vuodelle on useampi tulossa, kertoo Mölsä.

Myös TRIB3:n Sami Hurme näkee kuntoilijoiden siirtyneen normaaliin aikaan. Sami kertoi, että asiakasmäärän kasvuun vaikuttaa paljon palveluiden vastaaminen asiakkaan tarpeisiin. Hänen mukaansa ryhmäliikunnallekin on kysyntää, kunhan se tehdään laadukkaasti ja asiakaslähtöisesti.

TRIB3:n Sami Hurme nostaa esiin asiakaspalveluun panostamisen.

-Olemme pitkäjännitteisesti panostaneet asiakaspalveluun ja se tuottaa tulosta, kertoo Hurme.

Sami lisää, että hän on huomannut, että nykyään parhaiten tulosta tekevät ne, jotka panostavat erittäin paljon palveluun tai sitten hyvään liikuntainfraan.

-Oma huoleni on fyysisen palvelun loistaminen poissaolollaan, vaikka kaikki tiedämme, että ihminen kaipaa toisen luo.

Sami kertoo huomanneensa, kun kuntosalitoiminta on palautunut normaaliksi, niin paljon puhuttujen virtuaalisten palveluiden käyttö ja tarve on selkeästi vähentynyt.

Hinnoittelut uusiksi

Ennen oli helpompi määritellä kuntokeskusten raamit. Budjettisaleja olivat kuntosalit, joiden hintataso oli alle 20 euroa kuukaudessa, ns. premiumbudjetteja alle 30 euroiset, keskihintaluokkaa 30–50 euroiset, alempi premium 50–70 euroa ja yli 70 euron hintaluokka premium – siis noin suurin piirtein.

Vuoden alussa Deloitte julkaisi asiakastutkimuksen ja sen mukaan kintosalikortti oli yksi parhaiten pintansa kulumyrskyssä pitävä – moni tinkii mieluummin jopa ruoasta kuin kuntoilusta (kuntoilijoiden joukossa). Tutkimus ja kohonneet kustannukset saivat ketjut miettimään omaa hinnoitteluaan.

Nyt on ollut pakko miettiä kategoriointia uusiksi. Alle 20 euron hintaluokassa tuntuu toimivan vain kymmenisen kuntosalia ja isot ketjut Fitness24Seven ja GoGo Express nostivat hintatasonsa 27,90–29,90 euroon. Samoin Forever Lite -kuntosalien hinta nostettiin 29,90 tasoon. Olen sitä mieltä, että nyt kannattaa miettiä alimpana hintakategoriana alle 30 euron kuntokeskuksia. Silti niitä on vain noin 15 prosenttia kaupallisten kuntoliikuntapaikkojen määrästä.

Premium tai hygieeninen budjettisali veloittaa 30–35 euroa kuukaudessa. Tämän ryhmän suurin toimija on Liikku (34,90) ja toisena Easyfit (34,90). Kaikkiaan ryhmän koko on 18 %.

Usein on laskettu, että toimivaan markkinaan mahtuu korkeintaan 40 % budjettisaleiksi laskettavia. Suomen markkinassa voi olla, että tasoa 40 % ei tulla saavuttamaan, koska Suomi on laajalle levinnyt ja siten isompia lähiöitä on vähän moneen muuhun markkinaan verrattuna. Toisaalta voidaan laskea, budjettisalit liikuttavat kaupallisella sektorilla noin joka toista kuntoilijaa.

Ruotsalainen Sweaty Business -sivusto julkaisi joulukuussa artikkelin, missä paikallinen tilauspalveluyritys Anyfins tiedotti oman palvelunsa käytöstä. Eniten tilausten lopettamisia tehtiin Fitness24Seven (13,7 %) tilauskannassa ja kuudentena oli Nordic Wellness (7,1 %).  Anyfinsin asiakkuudet voivat kyllä olla hieman harhaisia, koska heidän taloutensa on niin raskaassa tilanteessa, että heidän on pakko tehdä raskaita muutoksia omaan talouteensa.

Hintaluokka 35–50 euroa eli keskihintakategoria on selkeästi suurin. Hieman yli 40 % kaikista kaupallisista kuntoliikuntapaikoista kuuluu tähän ryhmään. Ketjuista Fressi 24 kuntosalit ja suurin osa ole.fit-keskuksista kuuluu keskihintaisiin.

Moni voi ihmetellä, mutta neljännes suomalaisista kuntokeskuksista kuuluu hintaryhmään yli 50 euroa. Tämä ei tietysti ole ihme, sillä ennen vuotta 2010 erittäin iso osa kuntokeskuksista (, joista todella moni on vielä toiminnassa) oli 50–65 euroa veloittavia.

Kun otamme huomioon, että budjettisaleilla treenaa salia kohden jonkin verran enemmän kuin keskivertosalilla, niin se vaikuttaa hieman suomalaisten maksamaan keskihintaan. Hyvä arvio on, että salikortin keskihinta on 42 euroa.

Kuntokeskuskenttä muuttuu

Vuoteen 2018 saakka yksityisesti omistettuja kuntoliikuntapaikkoja syntyi enemmän kuin ketjuihin kuuluvia. Vuosina 2019–22 vuosittain jompikumpi oli hieman suurempi. Nyt vuonna 2023 paino on selkeästi kääntynyt ketjujen puolelle.

Alustavan seurannan mukaan uusia keskuksia uudelle liikepaikalle syntyi 36, joista vain kahdeksan yksityiseen omistukseen, kun ole.fit-keskukset lasketaan ketjusaleiksi. Pitää huomata, että tässä osa keskuksista ei kuulu laskelmaan mukaan, koska tässä ei oteta huomioon tapauksia, joissa kyltti tai mainosteippaukset vaihtuvat kuntosalityyppisen toiminnan jatkuessa uuden toimijan voimin. Jos kyltin vaihdokset laskettaisiin mukaan, niin tilasto olisi vielä voimakkaammin ketjujen puolella.

Ketjujen osuuden kasvuun vaikuttaa varmaan useampi tekijä. Yksi on liiketilojen saatavuus. Nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa vuokramarkkinoilla tuntuu olevan isojen etulöyntiasema. Vuokranantajat uskovat ketjujen parempaan kykyyn vastata velvollisuuksiinsa.

Liikun toimitusjohtaja Johanna Riihijärvi kertoi, että moni asia puhuu ketjujen puolesta keskusteltaessa hyvistä liikepaikoista.

-Ketjujen puolesta puhuu niiden mahdollisuus esitellä paikalle syntyvä kuntokeskus tarkemmin kuin yksityisen toimijan. Uskottavuutta antaa jo toimiva konsepti, mutta voimme kertoa vuokranantajalle hyvää dataa Liikun asiakaskunnasta, jolloin voidaan varmistua, että Liikku istuu hyvin kyseiseen liikepaikkaan, kertoi Johanna Riihijärvi.

Toinen tekijä on markkinan pieni ketjuuntumisaste. Kun Suomessa löytyy n 360 ketjuihin kuuluvaa toimipistettä, kun ketjun vähimmäiskokona pidetään 10 toimipaikkaa. Kun Ruotsissa nostetaan ketjun koko tasoon 90 toimipistettä, niin Ruotsin markkinoilla toimii viisi ketjua, joilla on yhteensä noin 1000 toimipistettä, lisäksi myös yhdistyspohjainen Friskis & Svettis tarjoaa maanlaajuisesti eritasoisia kuntokeskuspalveluja. Ruotsin markkinaan vaikuttaa vahvasti heidän suurempi kaupungistumisen taso, jolloin ketjuille on enemmän hyvää toimintakenttää.

Kolmanneksi voidaan olettaa, että yksityisen on nykyisen korkokannan aikana vaikeampi järjestää rahoitusta. Korkokannan lisäksi myös inflaatio vaikuttaa mm. investoinnin kokoa suurentavasti.

Kysyessäni Johanna Riihijärven mietteitä ketjuuntumisesta, hän näki Suomen olevan matkalla kohti samaa tasoa kuin muu Eurooppa.

-En näkisi ollenkaan mahdottomana, että Suomessakin voisi toimia pari-kolme 150–200 toimipistettä omaavaa ketjua, lisäsi Johanna.

Liikku avasi vuonna 2023 kymmenen uutta kuntosalia ja tämän vuoden tavoitteena on 20 uutta liikuntapaikkaa. Uusien kuntosalien pääpaino on eteläisessä Suomessa.

-Välitavoitteemme on 90 kuntosalin kokoluokan, sen jälkeen teemme uuden arvion Suomen tilanteesta.

Konseptikehittely on ketjujen ydintoimintaa. Omalla tavallaan pisimmälle sen on vienyt GoGo-ryhmä, jossa toimii kolme ketjua: GoGo Liikuntakeskus, GoGo Express ja GymAnytime. Yli 30 vuotta toiminut GoGo Liikuntakeskus tarjoaa Tampereella kolme täyden palvelun premiumkeskusta, GoGo Express on suurehko yli 1000 neliön budjettisali, jossa henkilökunta on aina paikalla ja GymAnytime keskittyy pienempiin liiketiloihin, joissa ei ole henkilökuntaa aktiivisesti paikalla.

GoGo Express- ja GymAnytime -ketjujen toimitusjohtaja Hannu Vähätalo kertoi GymAnytimen olevan toimialueeseen mukautuva konsepti ja sen asiakashinta päätetään liikepaikkakohtaisesti

-Vuosi 2023 meni suunnitelmien mukaan. Avasimme kaksi GoGo Express – ja kaksi GymAnytime -kuntosalia, kertoi ketjujen toimitusjohtaja Hannu Vähätalo.

Hannu lisää, että tälle vuodelle tavoite on rakentaa samoin kaksi plus kaksi uutta salia.

-Vuosi 2023 oli GoGo Expressin puolella erinomainen. Liikevaihtomme kasvoi 30 %. On hieno huomata asiakasvirtojen palautuneen koronaa edeltävälle tasolle, lisää Vähätalo.

Keskihintainen toimii

Puhtaan liiketoiminnallisen koulukunnan edustajat ovat vuosikymmeniä pitäneet onnistumisen mallina sitä, että pitkässä juoksussa asiakas haluaa hankkia vain halpaa tai sitten kallista tyydyttääkseen tarpeensa.

Jonkin verran on sitten 2010 kuntokeskusalalla siirrytty tähän suuntaan. Kuitenkin vielä 2023 yli 40 prosenttia kuntosalitarjonnasta on keskihintaista.

Suurimmat toimijat tässä sektorissa ovat Fressi24 kuntosalit ja ole.fit-keskukset.

Fressi omistaa itse kaikki toimipisteet ja heidän voidaan sanoa tekevän liikepaikkapäätökset hyvin konservatiivisesti. Silti Suomessa on löytynyt riittävästi liikepaikkoja, joihin on rakentunut uusi Fressi 24 – vuonna 2023 avattiin kuusi uutta toimipistettä hintatasoon 44,90 euroa.

Jos Fressi on konservatiivinen, niin ole.fit-ketjua ei voi millään muotoa sanoa konservatiiviseksi vaan pikemminkin riskin ottajaksi. Kun Fressi omistaa kaikki toimipisteet, niin ole.fit-ketjussa on riskin kantajia kaksi eli Fit Global ja paikallinen yrittäjä.

Ole.fit-ketjun kapellimestarina toimii Tomi Peltonen, jonka toimenkuva on uudet toimipaikat, ketjun laajentuminen sekä kehittäminen. Vuosi 2023 merkitsi lisäpanostusta yrittäjien liiketoiminnan tukemisessa. Keväällä 2022 Fit Globalin vahvuuteen tuli mukaan Janne Virtanen, joka omien sanojensa mukaan jakaa omasta ajastaan 60 % Fit Globalille. Virtanen omistaa useamman ole.fit-keskuksen pääosin Keski-Uusimaalla.

-Omissa keskuksissani minulla on hyvä henkilökunta, mikä antaa mahdollisuuden muiden ketjutyöhön, sanoi Virtanen.

Toinen lisäresurssi tuli mukaan vasta joulukuussa, kun Fit Global osti CMS Finlandin ja CMS:n Tomi Nikula ottaa vastatakseen ison osan toimivien ole.fit-yrittäjien sparraamisesta.

Virtanen kertoi, että heidän tavoitteenaan on vuosittain kymmenen uuden yrittäjän rekrytointi ketjuun ja kokonaistavoite on nousta 90 toimipisteen ketjuksi. Vuonna 2023 uusi toimipisteitä avattiin kahdeksan, joista kolme jo aikaisemmin toiminnassa olleisiin tiloihin. Kaksi ketjuun kuulunutta keskusta lopetti toimintansa muuttuneen liiketoimintaympäristön vuoksi.

Mielenkiintoinen askel on Fit Himos, jossa tavoitteena on palvella Himokselle lomailemaan saapuvia tarjoamalla heille lyhyitä asiakkuuksia (1–3–7 päivää).

Yksi Ole.fit-ketjun tavoitteita on kansainvälistyminen. Vuonna 2023 Peltonen teki useita avauksia kansainvälistymisen saralla. Hänen mukaansa on mahdollista, että vuoden 2024 aikana hän yllättää toiminnan konkretisoinnilla eli Ole.fit saisi tukijalan ulkomaille.

.

Hinta ei aina ratkaise

Uusi keskuksia syntyi 36 ja niistä neljä on hinnoiteltu yli 50 euroa kuukaudessa veloittavaksi. Kaikki premiumit perustettiin suuriin kaupunkeihin: Tampereen liikuntatarjontaa täydentämään avautui syksyllä Elixia Ratina, Helsingin vauraalle Munkkivuoren alueelle Fit Munkka, Tapanilaan Rewell Social Wellness Club ja Turkuun monipuolinen Boost.

Vähänlaisesti konkursseja

Monesti kuntosaleja on pidetty huonosti kannattavina ja maksukyvyltään heikkoina. Ainakaan viime vuosien perusteella ei tätä lausetta voida pitää totena.

Viime vuosina on konkurssien määrä alalla ollut kymmenen kappaleen tasossa. Kuusi konkurssin tehnyttä voidaan laskea suoranaisiksi kuntokeskuksiksi, kaksi oli joogastudioita, yksi crossfitboxi ja kaksi valmennuksellista yritystä.

Prosenteissa liikutaan noin yhden tasossa, jota voidaan pitää toimivan markkinan merkkinä.

Muistettava on kuitenkin, että muutama kuntokeskus lopetti toimintansa ilman konkurssia.

Amerikkalaisen Glofoxin tutkimuksen mukaan kuntokeskusten keskimääräinen liikevoitto on noin 9 %, kun kestävänä pidetään 20%:n tasoa. Parempaan päin ollaan kyllä menossa, sillä 47 % keskuksista on vuoden 2023 aikana parantanut kannattavuuttaan ja 67 % kertoo pärjäävänsä.

Pienemmät mielenkiintoisesti

Helsingin Tapanila on pitkään toiminut pääosin Urheilukeskuksen ja Malmin kaupunginosan tarjoamin palveluin. Vuoden 2023 aikana alueelle avattiin peräti kolme yksityistä kuntosalia: Rewell Wellness Club, More Fitness ja Power&Go.

Turun Vähä-Heikkilään rakennettiin laaja ja monipuolinen liikuntakeskus Boost, johon sijoittuu myös tuhannen neliötä kuntosaliliikuntatilaa. Kolmanneksi suurin paikkakunta on Seinäjoki (66000 asukasta), jossa ketjun tukemana avautui Fenix Fitness.

Pienempiä paikkakuntia ovat 6700 asukkaan Säkylä (Wellness Center), 14800 asukkaan Loviisa, jonne sipoolainen Syke perusti sisarsalin ja Suomussalmi (7600 asukasta), jonne avautui KorpiGym.

Nuoret draiverina – mummut 2024?

Useammat tutkimukset ovat osoittaneet, että kuntokeskusten uusista asiakkaista suuri osa on milleniaaleja ja z-sukupolven edustajia. Parin vuoden aikana monissa kuntokeskuksissa on asiakaskunta nuorentunut merkittävästi. Alle 40-vuotiaiden osuus on noussut merkittävästi koronaa edeltävää aikaa suuremmaksi. Vanhempien iekäluokkien osuus taasen on jonkin verran jäljessä koronaa edeltävää aikaa.

Vaikka yleisesti tilanne on yllä olevan kaltainen, aina on kuntokeskuksia, joiden asiakaskantaa ovat myös vanhemmat sukupolvet. Suurten kaupunkien ulkopuolella kuntokeskusten markkinaan kuuluu ehdottomasti myös yli 40-vuotiaille suunnatut liikuntapalvelut.

Suomen tuhannesta kuntokeskuksesta jokaisen toiminta-alue on erilainen ja asiakaskuntaan vaikuttaa vahvasti demograafiset tekijät ikä kärjessä.

ABC Financialsin viimeisen tutkimuksen mukaan on syksyn 2023 aikana yli 60.-vuotiaat nousseet ylös ja suunnanneet kuntokeskuksiin. Uusista asiakkaista syksyllä oli saman verran z-ikäisiä ja senioreita. 45–60-vuotiaiden innostus ei ole vielä normaalilla tasolla.

Uusia henkilöitä uusilla paikoilla

Mielenkiinnolla odotan, miten Qicraft Finlandin uusi maajohtaja Mikko Mäkynen ottaa Suomen haltuun.

Mikon lähtökohdat ovat hyvät, sillä hänellä on taustalla kymmenisen vuotta liikuttamisosaamista ja kymmenisen vuotta liiketoimintatyötä muulla sektorilla.

Mielenkiintoista tulee olemaan myös seurata käytettyjen laitteiden markkinaa. Petri Salovaara teki merkittävän uran Nakkilan Kuntokeskuksen ruorissa. Iän tullessa vastaan, oli aika antaa kapula eteenpäin ja Nakkilan Kuntokeskus uudeksi omistajaksi tuli euralainen Lauri Kreula.

Kreulalla on Kunnontila-kuntosalit Euran Hinnerjoella ja Kiukaisissa. Salovaaran Peten tavoin hän on kätevä käsistään.

-Nyt vuodenvaihteessa saimme auki Eurassa uuden varaston ja sen yhteydessä toimivan showroomin, kertoi Kreula.

Monille tuttu Ossi Nikula auttaa Nakkilan Kuntokeskuksessa myynnissä ja tarvittaessa liikuntatilojen suunnittelussa.

Kolmas muutos oli oma siirtymiseni eläkkeelle K&F-lehtien päätoimittajan ja jakkaralta ja Juha Kulmalan siirtyminen tilalleni.

Salter vahvistuu

Espanjalainen Salter on tehnyt tällä vuosikymmenellä kunnon hyökkäyksen suomalaiseen kuntosalilaitemarkkinaan. Etabloitumisen varmistajina ovat olleet myynnistä vastaava Tommi Mäkinen, joka on ollut aktiivinen yhteistyökumppani ole.Fit ketjun kanssa nyt Salterin keulakuvana, mutta myös entuudestaan.

Näin on selvää, että moni ole.fit-yritys on ottanut Salterit oman keskuksen laitemaailmaksi. Lisenssin hankkija eli paikallinen yrittäjä saa kuitenkin vapaasti valita laitetoimittajan.

Mäkinen on saanut pään auki myös ketjun ulkopuolisiin toimijoihin, myös kunnallisella sektorilla.

Ole.fit-yrittäjille Salterin takuuhuolloista ja myös asennuksista vastaa Ole Fix Oy, samassa organisaatiossa toimiva erillinen yritys.

Maailmalla ketjujen yhteisosto-organisaatiot ovat hyvin yleisiä, sillä laitehankinnoissa voidaan tehdä merkittäviä säästöjä alkuinvestointiin. Merkittävin tällainen toimija on Planet Fitness, maailman suurin budjettisaliketju. Planet Fitnessin liikevaihdosta noin viidesosa (yli 100 miljoonaa dollaria) tulee ketjun yrittäjille välitetyistä kuntosalilaitteista (tällä hetkellä Matrix).

Vaikka Salter on tullut ryminällä mukaan suomalaiseen kuntosalilaitebusinekseen, on sen markkinaosuus vielä marginaalinen, selkeästi alle 5 %.

Panattan aktivoituminen

Italialainen Panatta on ollut useamman kerran mukana suomalaisessa laitetarjonnassa. Muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen aloitti Janos Uotilan Action Sales Oy Panattan edustajana.

Janos Uotila nosti Panattan ylivoimatekijäksi laitteiden biomekaniikan sekä laitteiden valmistuksen omassa tehtaassa.

Muuta laiterintamalla

Merkittävä edustusmuutos oli Gymlecon siirtyminen Slingshotin portfolioon. Toisena uutena laitebrändinä Slingshotille hankittiin Circle Fitness, jossa on ennen kaikkea hyvät cardiolaitteet.

Thor Fitness on myös uusi tulokas Suomen markkinaan. Sen maahantuojana aloitti Omasali Oy.

Suomessa kuntosalilaitemarkkina on melko keskittynyt, mutta kaikkiaan toistakymmentä yritystä toimii alalla. Kaksi suurinta, Fysioline Oy ja Qicraft Finland, hallitsevat markkinasta noin puolta.

Janne Kronman in memoriam

Jo vuonna 1982 kuntokeskustoimintaan mukaan tullut Jan-Erik ”Janne” Kronman menehtyi syksyllä.

Jannen käden jälki tulee näkymään pitkään suomalaisessa kuntokeskustoiminnassa. Jannen vetämä Wasa Sports Club on pitkään ollut yksi viidestä suurimmasta kuntokeskuksesta Suomessa.

Oman keskuksen toimintaedellytysten parantamiseksi oli Janne aina etsimässä ja kokeilemassa uusia toimintamalleja sekä uutta liikuntasisältöä. Samalla hän oli viemässä uusia asioita koko kenttään.

Jannen aktiviteeteista voidaan nostaa esiin spinningaatteen tuonti tavallisiin suomalaisiin keskuksiin, ketjutoiminta LadyLine- ja EasyFit-ketjujen ensimmäisenä vuosikymmenenä, liiketoimintamallien edistäjänä (klubitoiminta ja toiminnanohjausjärjestelmä), laitemyynti Wasa Gym Tradingin kautta.

Hyvää jatkoa Vaasaan Jannen pojalle Robinille ja yrittäjäpartneri Peter Hertsbergille!

Entä nyt

Vuosi 2024 tulee olemaan toinen koronan jälkeen normaali toimintavuosi. Sitä kuitenkin leimaa vahvasti puheet taantumasta. Pitää muistaa, että osa pelottelusta kuuluu politiikkaan, jolla avitetaan itselle tärkeiden päätösten läpimenoa.

Ennen vanhaan sanottiin, että talous seuraa puoli vuotta jäljessä pörssin kehitystä. OMX Helsinki -indeksi lähti nousuun marraskuussa, jolloin hyvä ennuste on, että parempi aika alkaisi loppukeväällä. Se ei tietysti auta ennen syksyä, sillä kesä on tunnetusti heikompaa myyntiaikaa. Ikuisena optimistina sanoisin, että syksyllä kaikki on toisin.

Tällä hetkellä suuri osa suomalaisista kuntokeskuksista on rakennettu palvelemaan erityisesti vanhempia, yli 45-vuotiaita. Tämä näkyy vahvana laitepainotuksena ja pienempänä huomiona toiminnalliseen tai pienryhmä treenaamiseen soveltuvilla osastoilla.

Glofloxin tutkimus USA:sta kertoi vuoden 2023 syksyllä yli 60-vuotiaiden uusien asiakkaiden määrän oleman samalla tasolla kuin z-sukupolven. Tämä trendi tullee myös Suomeen ja odotan tänä vuonna niillä kuntokeskuksilla, joilla on tarjolla monipuolinen tarjonta senioreille, ikäluokan 60–70 vuotta tulevan aktiivisesti sisään. Sitä vanhemmille usein julkisen sektorin lähes ilmainen tarjonta on huokuttelevampaa.

SOTE alkanee vaikuttaa myös kuntokeskustoimintaan. Uskon sen ensiksi näkyvän julkisen sektorin liikuntapuolen häröilynä. Kun kunnan päättäjät eivät enää pääse tekemään suuri päätöksiä terveydenhuollon osalta, heille jää koulutus ja vapaa-aika. Uskon ainakin muutamien kuntien ja kaupunkien satsaavan liikuntaan – tuohan se hyvää SOTE-laskennassa. Toisaalta se saattaa muuttaa paikallista kilpailutilannetta merkittävästi.

Johanna Riihijärvi painottikin, että kunnallisen sektorin pitäisi ensisijaisesti huolehtia lasten, vanhusten ja erityisryhmien liikuttamisesta, josta on saatavilla suurimmat hyödyt SOTE-laskelmiin.

ACSM:n trendeissä paalupaikan otti kuntoilijan oma henkilökohtainen digitaalinen varustus. Milleniaalien ja z-sukupolven edustajien määrän kasvaessa kaikista kuntokeskusten asiakkaista, voidaan olettaa digitaalisten palvelujen käyttäjien määrän myös tänä vuonna kasvavan. Olisi hienoa nähdä suomalaisten kuntokeskusten ottavan tämän trendin huomioon palveluita kehitettäessä.