Artikkelit

HFA:n vuoden 2026 globaali raportti kirvoitti siteeraamaan heidän näkemyksiään erityisesti budjettisalisektorista. Suomalaisten kannattaa muistaa, että usein nämä asiat konkretisoituvat Suomessa parin vuoden viiveellä. Osa tulevaisuuden arviointia koskee Suomessa vain pääkaupunkiseutua ja suurimpia kaupunkeja, koska vain niissä on saavutettavissa sopivan suuria massoja.

Kuntoiluala kehittyy luonnollisesti jatkuvasti. Viimeisimmän muutoksen keskiössä ovat budjettisalit, joiden ominaisuuksia ovat suuret volyymit ja edullinen hinta (HVLP eli high-volume, low-price). Tämä segmentti on kasvamassa markkinoita mullistavasta hintastrategiasta yhdeksi markkinoiden kehittyneimmistä ja skaalautuvimmista liiketoimintamalleista.

Hintastrategiasta kohti muutokseen käyttäytymisessä

HFA:n tutkimustiedon mukaan HVLP-kuntosaleilla käyntimäärät ylittävät nyt yli 20 prosentilla pandemiaa edeltävän tason. Kyse ei kuitenkaan ole vain kävijämääristä, vaan ennen kaikkea käyttäytymisen muutoksesta.

Aiemmin satunnainen liikunta on muuttunut rutiiniksi. Aiemmin tavoitteellisena pidetty asia on nyt arkipäiväinen ja käytännöllinen. Vuosien ajan HVLP-salien vetovoima perustui ennen kaikkea edullisuuteen. Nykyään tämä näkökulma tuntuu muuttuneen. Juuri tämä erottaa HVLP 3.0 -mallin aiemmista budjettisalitoiminnan vaiheista.

Suurin muutos on se, ettei kuntoilu ole enää satunnaista; siitä on tullut rutiinia ja osa arkea. Ihmiset käyvät kuntosalilla useammin, mutta treenikerrat ovat usein lyhyempiä ja joustavampia.

Tämä muutos käyttötavoissa on ratkaiseva. Se kertoo, etteivät kuluttajat ainoastaan ​​palaa kuntosaleille, vaan he määrittelevät uudelleen tapansa käyttää niitä.

Palveluntarjoajien näkökulmasta kehitys näkyy siinä, mitä jäsenet jäsenyydeltään odottavat.

Vuoden 2023 jälkeen ihmiset arvioivat uudelleen, mitä he pitävät arvokkaana. Arvoon kuuluvat nyt yhteisöllisyys, saavutettavuus ja helppous. Kaikki tämä pitää olla osa arvolupausta, ja juuri sitä kuluttajat odottavat.

HVLP-kuntosalit menestyvät, eivät vain edullisuutensa vuoksi, vaan siksi, että ne vastaavat ihmisten nykyistä elämäntapaa.

Data kertoo trendin suunnan

HFA:n uusimmat havainnot vahvistavat asian: HVLP-sektorin toiminta kiihtyy.

Hämmästyttävää on, että kävijämäärät eivät ainoastaan ​​toivu koronasta, vaan ne saavuttavat uudet ennätystasot. HVLP on suhteettoman suuri toimialan kasvusta.

Vielä tärkeämpää on, että kävntimäärät kasvavat asiakkuuksien kasvun rinnalla. Käyntimäärien kasvu kertoo, että kuntoilusta on tulossa tapa.

Investoinnit infrastruktuuriin, teknologiaan ja palautumispalveluihin on tehty, jotta kuntokeskus tukisi asiakkaiden entistä suurempaa käyttöä ja muuttaakseen sen pitkäaikaiseksi asiakaspysyvyydeksi.

Tapoihin perustuva kasvu on pohjimmiltaan vakaampaa – ja arvokkaampaa – kuin motivaatiopiikkiin perustuva kasvu.

Arvon uudelleenmäärittely markkinoilla

HVLP 3.0 -mallilla on ratkaiseva vaikutus: se on määritellyt arvon käsitteen uudelleen.

Kyse on muustakin kuin hinnasta. Kuluttajat määrittelevät arvon nykyään saavutettavuuden, helppouden ja joustavuuden kautta – eivät ylellisyyden tai eksklusiivisuuden.

Tämä muutos näkyy erityisen selvästi nuorempien kuluttajien keskuudessa. Odotukset ovat muuttuneet. Z-sukupolvi ja jopa Alpha-sukupolvi odottavat saavansa vastinetta rahalleen kaikissa hintaluokissa. Tämä kannustaa kuntokeskuksia jatkuvaan innovointiin ja tarjonnan laajentamiseen.

Monien kohdalla tämä on tarkoittanut esimerkiksi palautumisalueiden, putiikkityylisten studioiden ja korkeatasoisten palveluiden tuomista osaksi edullista konseptia.

Tästä seuraa selkeä johtopäätös: edullinen hinta ei enää tarkoita pelkistettyä tai perustasoa. HVLP on muuttumassa alustaksi, joka yhdistää palvelut, elämykset ja teknologian helposti lähestyttävään peruskonseptiin.

Volyymikeskeisyydestä alustaliiketoimintaan

Tämä alustaksi kehittyminen saattaa olla HVLP:n kasvun merkittävin – ja kenties vähiten ymmärretty – piirre.

Ennen HVLP:ssä oli kyse volyymin maksimoinnista. Nyt se toimii alustana, jossa data, teknologia ja kerrokselliset palvelut tarjoavat yksilöllisen kokemuksen laajassa mittakaavassa.

Malli on muuttunut jäsenmäärien maksimoinnista sitoutumisen optimointiin koko ekosysteemin tasolla. Data on kaiken keskiössä.

Tämä muutos vaikuttaa siihen, miten menestystä mitataan. Siinä missä aiemmin ratkaisevaa oli ovesta sisään astuvien jäsenten määrä, nyt keskiössä ovat jäsenten palaamistiheys, sitoutumisaste ja asiakkuuden elinkaariarvon kehittyminen ajan myötä.

Tehokkuutta skaalautuvasti

Tietenkin suuremman arvon tarjoaminen alhaisemmilla hinnoilla tuo mukanaan toimintaan monimuotoisuutta.

Operaattorit, jotka onnistuvat tässä, ovat suunnitelleet mallin uudelleen skaalautuvan tehokkuuden ympärille. He käyttävät teknologiaa työvoimavaltaisuuden vähentämiseen, rakennusten standardointiin ja neliötä kohden saavutettavan käyttöasteen maksimointiin.

Pelkkä tehokkuus ei riitä. Tärkeintä on tietää, mihin investoida. Pitää poistaa kustannukset sieltä, missä jäsen ei tunne niitä ja tuplata kustannukset sieltä, missä asiakkaat huomaavat ne: puhtaus, ystävällisyys, laitteiden käyttöaika ja kitkaton kokemus.

Se on kurinalaista yksinkertaisuutta. Standardoi suunnittelu, keskitä hankinta, automatisoi mahdollisuuksien mukaan, mutta ole tietoinen siitä, missä laatu on tärkeintä.

Tämä kurinalaisuus antaa HVLP-operaattoreille mahdollisuuden skaalata toimintaansa heikentämättä jäsenten kokemusta.

Keskihintataso puristuksissa

HVLP:n laajentuessa ja premium-brändien tarkentaessa tarjontaansa, keskihintatason toimijat tuntevat painetta.

Suurin haaste keskihintatason toimijoille on erottautuminen. Kuluttajilla on hyvin selkeät vaihtoehdot: saatavuus ja arvo tai huippuluokan kokemus..

HVLP on parantanut kokemuksen laatua, kun taas boutique- ja luksusbrändit ovat syventäneet erikoistumista. On tullut vaikeammaksi erottautua välimaastossa.

Keskihintatason brändeiltä usein puuttuu selkeä identiteetti. Ne istuvat kohtuuhintaisuuden ja kokemuksen välissä tarjoamatta kumpaakaan.

Näiden toimijoiden tie eteenpäin on uudistuminen.

Mahdollisuus on erikoistuminen. Joko panosta yhteisöllisyyteen ja ohjelmointiin tai siirry kohti tehokkaampaa, arvovetoista mallia.

Tankoefekti hämärillä rajoilla

Lopputulemana on se, mitä monet kuvailevat ”tankoefektiksi. Siinä kasvu keskittyy markkinoiden ylä- ja alapäähän.

Mutta rajat eivät ole enää yhtä jäykät kuin ennen.

Arvo-operaattorit investoivat voimakkaasti putiikkityylisiin studioihin ja palautumiseen.

Tankoefekti on todellinen. Mutta se ei ole absoluuttinen. Välillä on aina tilaa toimijoille, jotka ovat terävästi asemoituneita ja paikallisesti relevantteja.

(Suomessa näyttää siltä, että samalla tanko on vaihdettu: 20 kilon tangosta on siirrytty pumppitankoon. HVLP-hintataso on viimeisen kolmen vuoden aikana noussut todella merkittävästi muokaten palvelumäärityksiä. AK kommentti)

Teknologia voiman kertaajana

Kaiken taustalla on teknologia. Sen rooli on merkittävä. Teknologia on tekijä, joka mahdollistaa koko toimintamallin.

Sovellukset laajentavat asiakassuhdetta klubin ulkopuolelle. Personointi lisää sitoutumista ja automaatio pitää kustannukset kurissa.

Tehokkaimmat toimijat käyttävät teknologiaa paitsi toiminnan tehostamiseen, myös jäsenkokemuksen jatkuvaan parantamiseen. Se luo saumattoman ja vaivattoman asiakaspolun ja tuottaa samalla dataa, joka tekee järjestelmästä ajan myötä älykkäämmän.

Seuraava vaihe

Seuraavan kasvuvaiheen määrittelee se, kuka pystyy muuttamaan saavutettavuuden kestäväksi sitoutumiseksi. Kyse ei ole vain jäsenmäärien kasvusta, vaan myös jäsenten käyntitiheydestä, pysyvyydestä ja elinikäisestä arvosta.

Seuraavien kolmen–viiden vuoden aikana hän näkee kasvun lähtevän teknologiasta, elpymisestä ja syvemmästä integraatiosta terveydenhuollon ja työnantajien ekosysteemeihin. Voittajat rakentavat infrastruktuuria, eivät vain sijainteja.

Kuinka paljon kasvunvaraa on jäljellä?

Kun vauhti on näin kova, herää luonnollinen kysymys: kuinka paljon kasvumahdollisuuksia on vielä jäljellä?

HVLP 3.0 -konseptilla on vielä valtavasti potentiaalia. Kasvun rajat eivät määräydy kysynnän, vaan toteutuksen perusteella. Voittajat ratkaistaan ​​sijainnin valinnalla, toiminnan johdonmukaisuudella ja brändin nauttimalla luottamuksella.

Tietyillä kaupunkimarkkinoilla saattaa vallita kyllästymispiste, mutta kokonaisuutena kasvutarina on kaukana lopustaan. Voittajia eivät välttämättä ole halvimmat tai ylellisimmät toimijat, vaan ne, jotka toimivat harkituimmin ja tavoitteellisimmin.

HVLP 3.0 -mallin taustalla vaikuttavat viisi periaatetta

HVLP 3.0 -mallin voimakas yleistyminen pakottaa koko toimialan uudistumaan – ei ainoastaan ​​hinnoittelun osalta, vaan myös siinä, miten arvo määritellään, miten se tuotetaan ja miten se säilytetään. Toimijat, jotka tarkastelevat tilannetta laajemmasta näkökulmasta, huomaavat, ettei kyse ole kilpailemisesta alhaisella hinnalla, vaan kilpailemisesta selkeydellä.

Pohjimmiltaan tässä muutoksessa on kyse siitä, että toiminta mukautetaan kuluttajien nykyiseen elämäntapaan.

Arvoon kuuluvat nykyään myös yhteisöllisyys, saavutettavuus ja vaivattomuus. Kaikki nämä asiat ovat osa kuntosalin arvolupausta, ja juuri niitä kuluttajat odottavat.

Tämä odotus muokkaa päätöksentekoa liiketoiminnan kaikilla tasoilla. Seuraavat teemat ovat osoittautumassa ratkaisevan tärkeiksi toimijoille, jotka navigoivat tässä murrosvaiheessa:

1. Arvo ei ole pelkästään hintaa. Alhaiset jäsenmaksut voivat houkutella jäseniä, mutta hinta ei ole enää ratkaiseva tekijä. Jäsenet arvioivat kätevyyttä, aukioloaikoja, läheisyyttä, helppokäyttöisyyttä ja jopa emotionaalista mukavuutta. Jos arvotarinasi ei ole heti selvä, se on jo epäedullisessa asemassa.

2. Tapa on uusi kasvun moottori. Ala on siirtymässä satunnaisesta käytöstä johdonmukaiseen sitoutumiseen. Johdonmukaisuus on tärkeämpää kuin satunnainen huippusuoritus. Tämä painostaa toimijoita suunnittelemaan kokemuksia, jotka on helppo toistaa.

3. Toiminnallinen kurinalaisuus ajaa kilpailuetua. HVLP 3.0 -mallin menestys perustuu tarkkuuteen. Johtavat toimijat ovat armottomia kustannusten leikkaamisessa – ja yhtä tietoisia investoinneissaan. Siisteys, laitteiden käyttöaika ja kitkaton kokemus eivät ole ylellisyyksiä; ne ovat perustason odotuksia, joita toteutetaan laajasti.

4. Teknologia on kerrannaisvaikuttaja. Automaatio, personointi ja sovelluspohjainen vuorovaikutus ovat nyt perustavanlaatuisia eivätkä valinnaisia. Mutta todellinen etu tulee siitä, miten dataa käytetään. Operaattorit, jotka pystyvät muuttamaan käyttäytymisen toiminnaksi – mukauttamalla henkilöstöä, ohjelmointia tai ulkoasua – päihittävät ne, jotka vain keräävät dataa.

5. Sitoutumisen ei tarvitse olla monimutkaista. Yksi alan suurimmista väärinkäsityksistä on, että syvempi vuorovaikutus vaatii enemmän henkilöstöä tai enemmän ohjelmointia. HVLP on osoittanut, että johdonmukaisuus, saavutettavuus ja helppous voivat olla aivan yhtä tehokkaita. Tavoitteena ei ole ylikuormittaa jäseniä, vaan poistaa kitkaa, jotta he palaavat.

Joskus tulee mieleen, onko kuntokeskusalalla sama toimintatapa kuin hevosurheilussa: uskonto kymmenen, laskutaito neljä. Tämä tuli mieleen, kun katselin tämän vuoden aikana auenneita tai aukeamaan tulevia ei ketjuun kuuluvia toimipisteitä uusissa liikepaikoissa.

Ketjujen toimipisteiden lukumäärä kasvanee noin 40 uudella keskuksella, kun niitä on nyt tiedossa 38. Luku on varmaankin tarkka, koska ketjujen laajeneminen on hyvin tarkistettavissa verkon kautta. Taasen yksityisten alle 10 toimipisteen toimintojen aktiivisuuden tarkistaminen ei ole yhtä helppoa. Oman rekisterini mukaan niitä on syntymässä 45 ja kun ottaa huomioon, että kaikkia en ole löytänyt, niin voin arvioida määrän nousevan tasoon 50–55.

Siis vuoden 2026 odotusarvo uusista kuntokeskuksista on tasoa 90–95. Tuo luku on all-time-high. Merkittävää on myös, että selkeä enemmistö syntyy ketjutoimijoiden ulkopuolella, 55–60 %. Ketjuksi lasketaan yli 10 toimipistettä omaavat toimijat.

Todella monipuolista toimintaa

Kun aikaisemmin uusien toimipisteiden pääpaino oli ajan hengen mukaisissa keskuksissa; viime aikoina budjettisaleissa. Budjettisalien toiminnan kiristyminen (jos joku muistaa innostuksen halpoihin matkoihin OnniBussin aloitettua vuonna 2012; innostus laski merkittävästi kilpailijoiden (muut bussit ja VR) reagoitua hintoihin) on johtanut yrittäjät etsimään paremmin kannattavia toimintamuotoja. Nykyään alle 25 euron hintatasoon pystyy vain alle 30 toimipistettä.

Kun moni aikoinaan löi roponsa likoon, etteivät putiikkisalit Suomessa pärjäisi, niin nyt vastapainona vuoden 2026 tarjonta on kolme uutta toimipistettä: Barrys, Robust Gallery ja Trib3 Erottaja. Kaikki syntyvät kylläkin Helsinkiin. Vedonlyöjiä voi kuitenkin tyynnytellä ainakin toistaiseksi, että toimipisteen avaaminen ei tarkoita hyvää liiketoimintaa. Erityisen hyvää nämä putiikit tuovat liikunta-alalle henkisesti: on oikein maksaa hyvästä liikuntakokemuksesta oikea hinta.

Toinen hieman samaan kategoriaan kuuluva trendi on hyrox. Hyrox kasvaa vahvasti jo toiminnassa olevissa liikuntapaikoissa, mutta sen pohjalle avautunee tänä vuonna ainakin viisi aivan uutta toimipistettä. Viisi ei tietenkään ole paljoa, kun toimintaa on jo hieman alle 200 liikuntapaikassa.

Laitepilateksen suosion nousun myötä myös uusia pilates- ja jooga- ymsstudioita avataan. Selkeät pilatesstudiot WOW Kellokoskella, Reformer Studio Huittisissa ja GoStudio Hensingissä ja noiden lisäksi monipuolisemmat studiot Workout by Laura Espoossa ja Wasa Up Vaasassa edustavat tätä genreä.

Oma sektorinsa ovat mikrosalit, joiden toiminta pyörii EGYMin ympärillä. Ainakin MyHub Helsingin Sompasaaressa ja Oulussa ja Tampereella Hello Health aloittavat toimintansa tämän vuoden aikana. Toiminnassa aktiivisesti mukana olevien mukaan muita uusia egymejä avautunee yhdestä viiteen.

Lähiö on in

Tämän vuoden voittajia ovat lähiöissä asuvat liikunnallista toimintaa kaipaavat. Kun ketjupuolella Fressi ja ole.fit vahvasti panostavat lähiöihin, niin pienemmissä (ja osin suuremmissakin) kaupungeissa yksityiset toimijat ottavat hyvin jalansijaa. Vai mitä sanotte: Voitto Hiukkavaara, Vocatum Pateniemi ja Lielahti, Paavo Gym Koivula, Energy Litmanen, Ilola Gym, Sportello Kirkkokangas, Kakola Gym, Konan Gym Tuusula, Loft Gym Karamalmi ja Petikko, Nousu Gym, Power&Co Postipuisto, Sumppu Muscle Factory ja Sali21 Tonttila.

Mielenkiintoista on, että näistä Voitolla, Vocatumilla, Spotellolla, Konan Gymillä, Power&Colla ja Sali21:lle on jo aikaisempaa toimintaa uusien lähiympäristössä.

Näillä kaikilla on hyvät mahdollisuudet onnistua, jos strateginen pohjatyö on tehty kunnolla. Kun varsinaista liikunnallista kilpailijaa ei lähinurkissa ole (pois lukien Vocatum Lielahti), niin kyse on konseptin kyvystä palvella paikallisia kuntoilijoita.

Keskustaan ovat suunnanneet vain Turun Treenitehdas ja EasyMove Kokkola.

Myös pienemmillä paikkakunnilla

Pienemmillä paikkakunnilla useimmiten kunta on palveluiden mahdollistaja. Usein potentiaalisten asiakkaiden määrä ei luo mahdollisuuksia kannattavalle toiminnalle.

Kuitenkin tänä vuonna Treenitehdas avasi kuntosalin Turun viereen Paraisille, Taffii Force Iihin, Kuntosali Backstage Kangasalan Ruutanassa, Saaren kunto Lappeenrannan suunnassa ja PunttiKontti Joroisille. Tässä ryhmässä saattaa löytyä keskuksia, joita en ole löytänyt verkon kautta.

Muuta toimintaa

Toiminnallista treeniä tai crossfitia tuotetaan Voimala Vihiluodossa Kempeleellä, Crossfit Porissa ja Atleettinen klubi Tampereella.

Menestystä?

Pikaisen tutkinnan jälkeen erittäin suuri osa uusista toimipisteistä sijoittuu alueille, joissa todennäköinen asiakasmäärä on haarukassa 200–500. Silloin kuukausiasiakkuuden hinta ja kustannusrakenne vaikuttavat lopputulokseen.

Kovaa kilpailua tulevat kokemaan Turun Linnankadun Treenitehdas, Voitto Hiukkavaara, Vocatum Lielahti, KonanGym Tuusula ja EasyMove Kokkola. Heidän pärjäämisensä on kiinni keskuksen toiminta-ajatuksesta.

Vuosikymmenen tavoite saavutettu

Kun kirjoitin yhdessä Jan Vorselmanin kanssa Kuntokeskus 2030 -kirjan pari vuotta sitten, ajatuksemme oli, että kuntokeskusten määrä kasvaisi vuoteen 2030 mennessä reilulle 200 toimipisteellä.

Jotenkin näyttää siltä, että meidän ajatelmamme on mennyt pieleen, sillä näillä näkymin tuo taso saavutetaan vuoden 2027 aikana.

Olen viimeiset 25 vuotta pyrkinyt seuraamaan kuntokeskuskentän kasvua aktiivisesti ensiksi K&F Pro -lehden päätoimittajana ja nyt pitääkseni yllä tuntuman kuntokeskusmaailman muutoksiin. Tässä käsittelen sitä, miten markkina muuttunee tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä ilmoitettujen uusien kuntokeskusten myötä.

Pitää huomata, että ennen kaikkea yksityisomisteisia kuntosaleja tullee loppuvuonna avautumaan enemmän, kuin nyt on tiedossa.

Vuosi 2026 tulee olemaan yksi kautta aikojen aktiivisimmista vuosista uusien kuntokeskusten avaamisissa. Hieno on huomata, että niin ketjut kuin yksityiset toimijat ovat löytämässä tilaa yrittää.

Tässä selvityksessä keskitytään pääosin niihin kuntokeskuksiin, jotka avataan uusiin liikepaikkoihin. Tänä vuonna joutuu muutamassa tapauksessa käyttämään harkintaa, koska tilassa on aikaisemmin toiminut kuntokeskus, mutta se on ollut jonkin aikaa tyhjänä.

Aktiiviset ketjutoimijat

Ketjutoimijaksi lasketaan liikuntayritykset, joilla on vähintään kymmenen toimipistettä.

Tämän vuoden aikana Fressi tulee tekemään toimipisteiden määrässä siirtymän Suomen johtavaksi toimijaksi. Fressi avaa tai on avannut ainakin 18 uutta kuntosalia uusiin liiketiloihin. Lisäksi Fressi otti haltuunsa neljä P&T-salien pienehköä salia.  Fressin toimipisteiden pääpaino on ollut pääkaupunkiseudulla ja isommissa kaupungeissa.

Viime vuoden aktiivisin ketju, Liikku vetää hieman henkeä. Sen toimipistekartta laajenee neljällä toimipisteellä. Kotka on Liikulle uutta toimialuetta ja kolme muuta tulevat täydentämään nykyistä verkostoa: Vantaan Kivistö, Tampereen keskusta ja Rovaniemen markettialue.

Neljä uutta toimipistettä avataan ole.fit-ketjuun ja sen lisäksi ketjuun konvertoituaan kolme jo toiminnassa olevaa kuntokeskusta. ole.fit-toimipisteistä ikävän alun sai Kalasatama, minkä toimirakennus kärsi melkoisesti avajaispäivän tulipalosta. Kalasataman avautuminen saattaa siirtyä vuodelle 2027.

Ruotsalaistaustainen Fitness24Seven avaa neljä toimipistettä syksyn aikana. Helsingin Kontula, Lahden Rauhankatu, Joensuun Kauppakatu ja Kuopion Vuorikatu täydentävät kyseisten kaupunkien F24S-tarjontaa.

Jooel Vatasen vetämä PTVGYM-ketju laajenee kahdella toimipisteellä avaten heinäkuussa Espooseen ja syyskuussa Lappeenrantaan.

Lisäksi Fun-ketju avasi naisten kuntokeskuksen Oulun Ritaharjulle.

Näillä tiedoilla kotimainen kuntokeskuskenttä laajenee 33 ketjuun kuuluvalla toimipisteellä.

Yksittäisiä ja pieniä ketjuja

Uusina toimijoina omistaja-asemassa aloittivat Minna Tuomi ja Mikko Rinta hankkimalla salolaisen Gym&Fitness Centerin.  Molemmilla yrittäjillä on pitkä kokemus kuntokeskusmaailmasta, Minna toimi hetki sitten Fitness24Seven -ketjun maajohtajana. Heidän omistaman Treenitehtaan uudet toimipisteet sijaitsevat Paraisilla ja heinäkuusta lähtien Turun keskustassa Linnakadulla.

Pitkään Oulussa toiminut Voitto avasi toisen toimipisteen Hiukkavaaraan entisen kasarmin alueelle.

Toinen oululainen, Vocatum laajentaa omaa reviiriään Oulun pohjoisnurkkaan Pateniemeen aivan uuteen kiinteistöön. Lisäksi Vocatum otti haltuun kaksi P&T-salien toimipistettä Tampereella: Tampella ja Lielahti. Vocatum on rakentamassa uusista toimipisteistä edullisemman kategorian Up&Go-keskuksia.

Kolmas oululainen toimija, Marko Määtän vetämä Sportello avaa kolmannen toimipisteensä Kirkkokankaalle elokuussa. Muista toimipisteistä poiketen Kirkkokangas tulee olemaan keskihintatason keskus.

Karhujen perheen Energy on jo miinoittanut Joensuun ja avasi toukokuussa toisen toimipisteen Kuopioon, nyt Litmasen kaupunginosaan.

Viime vuoteen saakka Keran halleilla toiminut Loft Gym siirsi toimintansa entisiin Nokian tiloihin Karamalmille. Toisen pisteen Janos Uotilan Loft Gym avaa syksyllä Vantaan Petikkoon, mihin treenitilaa luvataan yli 2000m2.

Omaa Kerhis Gym -ketjua rakentaa Niilo Rantanen. Vuoden 2026 tulokkaat ketjuun ovat Lempäälä ja uudentyyppisenä toimipisteenä franchisingperiaatteella toimiva Ylöjärvi.  

Perinteisen lähiökuntosalin aika ei tule koskaan olemaan ohi, monille lähellä kotia sijaitseva kuntosali on paras vaihtoehto saliliikunnassa. Turkulainen Paavo Gym avaa toisen kuntosalinsa, nyt Koivulan alueelle. Vantaan Ilolan alueelle nousi Ilola Gym, Nikinmäkeen Nousu Gym ja nimensä puolesta helposti paikannettava Kakola Gym Turun keskustan laitamille. Kangasalan Ruutanan alueelle perustettiin Backstage Gym ja Joroisille 60m2 konttiin PunttiKontti.

Tuusula on nousemassa Suomen tiheimmin kuntosalipalveluja tarjoavaksi kunnaksi. Uusin tulokas on syksyllä aloittava Konan Gym. Tuusula on toinen Pasi Vuorenmaan nykyisistä kuntosaleista, ensimmäinen Konan Gym sijaitsee Helsingin Konalassa.

HYROX ja toiminnallinen treeni ovat lajeja, mitkä tulevat monipuolistamaan paikallisia kuntoilumahdollisuuksia. Aivan uusia toimipisteitä avattaneen ainakin Kempeleellä Voimalan kolmannella treenisalilla, Crossfit Porilla, HYROX Kouvolassa, Crossfit&HYROX Kangasalalla, Iiläisellä Taffii Forcella, Tuusulan Base 043:lla ja Tampereen Atleettisella Klubilla. Ainakin kahdeksan uutta keskusta tähän segmenttiin!

Ryhmäliikunta ja ryhmässä liikunta elävät myös murrosta. Uusia toimijoita on tulossa myös tähän segmenttiin: amerikkalaistaustainen Barry’ s, pilatespohjainen Hyvinvointistudio WoW Tuusulan Jokelaan, turkulaisen Robustin kolmas toimipiste avataan Helsinkiin, samoin Helsinkiin avautui pilateksen GoStudio, EGYM-pohjaiset Hello Health Oulu ja MyHub Sompasaari, ryhmäliikuntapainotteiset WasaUp ja espoolainen Workout by Laura Club. Näitäkin seitsemän uutukaista.

Oman linjansa kulkija on myös ex-nyrkkeilijä Robert Heleniusta ja erikoisjoukkojen sotilas Matias Petäistöä kasvoinaan käyttävä Tactical Gym. Se sijoittuu Helsingin Sörnäisiin.

Kaikkiaan yksityisomisteisia yhden tai muutaman toimipisteen liikuntapaikkoja on puolen vuoden tietämyksen mukaan avautumassa 33.

Rebändäystä ja muuten vaan logon vaihtumisia

Fressin ketjuun avautui tai avautuu neljä liikepaikkaa, joissa vielä vuoden alussa oli P&T-salien toimintaa. Nämä toimipisteet sijaitsevat Helsingissä. Puolestaan Tampereella Vocatum otti niin Tampellan kuin Lielahden toimipisteet haltuunsa.

Elixia Centrum tulee siirtymään pienehkön matkan ja sen uusi nimi tulee syksyllä olemaan Elixia Widlund.

Merkittävä investointi tehtiin Nurmijärven Klaukkalassa, kun Fit24 siirtyi aivan uusiin 1400m2 kokoisiin tiloihin. Vihtiläisen Balanssi Veikkolan uusi osoite on Impivaarantie. Ole.fit-ketjuun löysivät tiensä Espoon Kauklahdessa toimineen K3 Kuntoklubin tilat, Kangasalalla Linja Gym, Lappeenrannassa TFW ja City Gym – ja Selkrig taustan omaava Kampin kuntosali.

Hämeenlinnan Boxinbox siirtyi Hätilään ja porilainen Crossfit 28200 Hyväntuulentielle.

66 uutta toimipistettä

Heinäkuun alussa tiedossani on 66 uuteen toimipisteeseen avattavaa uutta kuntokeskusta. Niistä puolet on ketjuvetoista ja toinen puolet yksityisomisteisia pienempään yrityskokonaisuuteen kuuluvia.

Kun arvioidaan niiden asiakkuuksien määrää, niin ketjuvetoisilla voidaan arvioida niiden palvelevan 30–35.000 kuntoilijaa sekä toisen osan noin 15.000 kuntoilijaa. Eli voidaan arvioida noin 50.000 kuntoilijan liikuntamahdollisuuksien parantuneen. Osa heistä on alkujaan toisen kuntokeskuksen asiakkaita, joten todellinen kasvu tullee olemaan noin 40.000 uutta kuntoilijaa. Tämä nostanee penetraation lähelle tasoa 15 %.

Vuoden 2025 aikana Suomeen avattiin uuteen osoitteeseen noin 70 kuntosalia tai liikuntapaikkaa. Jo tammikuussa 2026 näyttää, ettei tämä vuosi ole pekkaa pahempi.

Viime vuonna ketjusalien ja ei-ketjutettujen kuntosalien määrä oli melko lailla tasapainossa. Oman rekisterini mukaan tänäkin vuonna kappalemääräisesti tullaan pysymään aika lailla tasapainossa, mutta asiakasvirroissa ketjusaleilla on odotettavissa laajempia kokonaisuuksia, jolloin heidän keskustensa volyymi tulee olemaan suurempi.

Fressi vetää ketjuja

Fressin verkkosivujen mukaan uusia keskuksia tullee 13, joista yksi korvannee jo olemassa olevan kuntosalin (Tammisto).  Fressi keskittyy volyymialueille eli pääkaupunkiseudulle ja yliopistokaupunkeihin. Poikkeus on Kirkkonummelle perustettava keskus – sekin siis Espoon liepeillä.

Kymmenestä uudesta keskuksesta puhunut Liikku on vasta julkaissut kolmen keskuksen avajaiset. Niistä yksi eli Vantaan Kivistö avattiin jo tammikuun lopulla. Kaksi muuta on ilmoitettu avattavan Tampereelle ja Kotkaan.

Ole.fit on kertonut vuoden 2026 tulevan olemaan aktiivinen ja se on julkaissut avaavansa ainakin viisi uutta keskusta, joista Oulu Caritas on jo auki.

Fun-ketju tulee avaamaan Oulun Ritaharjulle naisten salin.

Kun huomioidaan, että EasyFit-, LadyLine- ja Fitness24Seven-ketjut eivät ole vielä ilmoittaneet yhtäkään avattavaa paikkaa tälle vuodelle. Samoin Elixia ja Forever ovat olleet hiljaisia laajennuksistaan.                                                                                                                                                                                                                                                                                               Jo käsitellyillä tullee listalle uusia liikepaikkoja, on odotettavissa, että ketjujen ’uusien salien määrä 2026 tulee olemaan 30–40. Siis samalla tasolla kuin viime vuonna.

Huomion arvoinen piirre on, että Ouluun tulee avautumaan neljä ketjusalia ja kolme yksityistä keskusta, jota voi pitää suurena määränä, kun muistaa, että vuonna 2025 avattiin neljä uutta salia.

Yksityiset kuntokeskukset

Myös yksityiset ovat julkaisseet parinkymmenen uuden keskuksen avaamisesta.

Kansainvälistä energiaa tullaan näkemään putiikkisali Barrys Helsingin avautuessa. Los Angelesista ponnistavalla Barry´silla on toimipisteitä niin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Mielenkiintoiset ovat äsken kerrotut Oulun yksityiset keskukset. Niiden takaa löytyvät Sportello, Vocatum, Voitto ja Voimala – siis jo vakiintuneet kuntokeskukset avaavat uusia toimipisteitä. Lisäksi suurista toimijoista on joensuulaislähtöinen Energy avaamassa toista keskustaan Kuopioon.

Treenitehdas osti viime vuonna Salon Gym & Fitness Centerin ja avaa nyt kevään aikana keskukset Turkuun ja Paraisille. Aktiivisesti laajenee myös Kerhis Gym – nyt Ylöjärvelle.                                                                                                                           

                                                                                                         

Viiden kuntosalin pohja-ajatus on toiminnallinen treeni, osalla HYROX painotteisuus: Crossfit Pori, HYROX Kouvola, Gymstone Master, Crossfit&HYROX Kangasala, Taffii Force ja Base043.  

Lähiösaleiksi voisi luokitella Turun Koivulaan avattavan Paavo Gymin, Vantaan Ilola Gymin, Hyvinvointistudio WoW:n, turkulaisen Kakola Gymin sekä Kangasalan Backstagen.

Nyrkkeilijä Robert Heleniuksen olemus on osa pääkaupunkiseudulla toimivaa Tactical Gymiä.

Paljonko lisää?

Vuosi sitten julkaisimme Jan Vorselmanin kanssa kirjan Kuntokeskus 2030, jonka yksi tulos oli, että vuosina 2025–2029 Suomeen olisi järkevä rakentaa noin 200 uutta kuntokeskusta. Viime vuoden 70 ja tämän vuoden 40 tuottavat puolet kasvumahdollisuuksista. Ja tälle vuodellehan tulee vielä paljon lisää uusia paikkoja.

Kuntokeskus 2030 -kirjan tärkeintä antia piti olla strategian rakentaminen. Toivottavasti suuri osa uutta kuntokeskusta harkitsevista oikeasti tuottavat itselleen strategian, mikä antaa askelmerkit kohden 2030-lukua!

UK Active: Iso-Britannian kuntosalimarkkinat kasvavat – ennätystasot jäsenyydessä ja tuloissa

Iso-Britanniassa kuntosaliasiakkuudet nousivat ennätystasolle vuonna 2024, kertoo UK Activen uusi raportti. Myös alan liikevaihto kasvoi merkittävästi.

Iso-Britannian kuntokeskusmarkkina osoittaa edelleen vahvaa elpymistä pandemian jälkeen. Kasvu näkyy sekä jäsenmäärässä, liikevaihdoissa että myös treenaavissa ikäryhmissä. Nämä trendit muistuttavat myös amerikkalaista markkinaa, jonka tilasta HFA julkaisi oman tutkimuksensa.

Kuntosalijäsenten määrä oli 11,5 miljoonaa vuonna 2024. Tällöin Iso-Britannian penetraatio yli 15-vuotiaiden joukossa on nyt 16,9 %, kun vuonna 2023 se oli 15,9 % ja vuonna 2022 14,6 %.

Kuntokeskustoimialan kokonaisliikevaihto kasvoi 5,7 miljardiin puntaa (noin 6,8 miljardia euroa). Tämä merkitsee 8,8 prosentin kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Tästä kuntosalimaksujen osuus oli 5,19 miljardia puntaa, mikä kahdessa vuodessa kasvoi vuoden 2022 4,05 miljardista punnasta.

Z-sukupolvi saleille

Suuren osan kasvusta selittää Z-sukupolvi (s. 1997–2012), joka pitää liikuntaa aiempia sukupolvia enemmän luonnollisena osana jokapäiväistä elämää.

Jäsenyyden taustalla oleva motivaatio kumpuaa mm. seuraavista tekijöistä:  

– 83 % liikuntaa fyysisen terveyden hyväksi

– 76 % henkiselle hyvinvoinnille

– 75 % itsetunnon lisäämiseksi

– 68 % parempaan uneen

Nuoremmat kohderyhmät näkevät arvon selvemmin – vanhemmat kokevat vähemmän tarvetta

Asenne-erot näkyvät nuorempien ja vanhempien sukupolvien välillä. Nuoremmat ihmiset “ostavat” elämäntyyliin kuuluvan liikunnalla helpommin, kun taas ikääntyneiden tulee olla enemmän vakuuttuneita hyödyistä. Lähes puolet iäkkäistä (49 %) ilmoitti, että he eivät näe tarvetta treenata kuntosalilla.

Kaikissa ikäryhmissä myös talous vaikuttaa. UK Activen raportti osoittaa, että kustannukset ovat edelleen suurin este ei-jäsenille – 68 % ei-jäsenistä mainitsi hinnan pääasiallisena syynä, etteivät he treenaa kuntosalilla. Samaan aikaan kuntosalit ovat puolestaan ​​kokeneet kohonneet käyttökustannukset, erityisesti energian hinnat, mikä on pakottanut monet kuntokeskukset nostamaan hintojaan.

Muita yleisiä syitä saliharjoituksista pidättäytymiseen muiden kuin kuntokeskusten asiakkaiden keskuudessa olivat:

– Kiinnostuksen puute (48 %)

– Epämukava ympäristö (47 %)

– Alhainen itseluottamus (44 %)

 Liikunta sosiaalisena ja taloudellisena hyötynä

Sport Englandin toimitusjohtaja Tim Hollingsworth korostaa liikunnan laajempaa merkitystä raportissa:

-Urheilua ja liikuntaa sekä fyysistä aktiivisuutta tulee nähdä taloudellisena panostuksena. Aktiiviset elämäntavat vähentävät terveydenhuoltoon kohdistuvia paineita, lisäävät tuottavuutta ja säästävät julkisia resursseja ehkäisemällä kroonisia sairauksia. Huolimatta taloudellisista haasteista, kuten energiakriisistä, inflaatiosta ja muuttuvasta kuluttajakäyttäytymisestä, ala osoittaa kasvua. Tämä osoittaa, että liikuntaa tunnustetaan yhä enemmän strategiseksi yhteiskunnalliseksi voimavaraksi – sekä kansanterveyden että talouden kannalta.

Uusia kuntokeskuksia vähän

Jäsenmäärän kasvusta huolimatta uusien kuntokeskusten kasvu oli vähäistä. Tilojen määrä kasvoi 1,8 % (n. 90) ja oli yhteensä 5 030 vuonna 2024.

Toimiala keskittyy pikemminkin olemassa olevan toiminnan tehostamiseen ja jalostukseen.

Liikuntasektorilla tehtiin vuoden aikana seitsemän suurta yritysostoa. Leedsiläinen PureGym osti muun muassa amerikkalaisen Blink Fitness -ketjun. Tämä osoittaa, että ala houkuttelee edelleen sijoittajia sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Uusi raportti: Ennätysmäärällä amerikkalaisista on kuntosalijäsenyys

Yhdysvaltain kuntokeskusten jäsenmäärät ovat kasvaneet 20 prosenttia vuodesta 2019, mikä on osoitus alan vaikuttavasta elpymisestä pandemian jälkeen. Joka neljäs yhdysvaltalainen oli jäsenenä kuntokeskuksessa vuonna 2024 – uusi ennätys Amerikan markkinoilla.

Health & Fitness Associationin (HFA) uusien tietojen mukaan yhteensä 77 miljoonaa yli 6-vuotiasta amerikkalaista – noin 25 prosenttia Yhdysvaltain väestöstä – oli kuntosalin, kuntostudion tai muun kuntokeskuksen jäseniä vuonna 2024.

Tämä on toinen vuosi peräkkäin, jolloin alan jäsenmäärä on kasvanut yli 5 prosenttia – vuonna 2023 jäseniä oli 72,9 miljoonaa amerikkalaista ja vuonna 2022 HFA:n mukaan 68,9 miljoonaa. Kun otetaan huomioon sekä jäsenet että ei-jäsenet, kuntosaleissa vieraili yhteensä 95,9 miljoonaa ihmistä vuonna 2024, mikä vastaa 31 prosenttia Yhdysvaltain väestöstä.

Luvut on esitetty HFA:n raportissa 2025 U.S. Health & Fitness Consumer Report, joka perustuu kansallisesti edustavaan kyselyyn.

Tämä on viimeisin positiivisten uutisten sarja amerikkalaisille kuntosaleille, studioille ja kuntoklubeille, jotka ovat nyt ylittäneet pandemiaa edeltävän jäsenmäärän reilusti. Yhteensä jäsenmäärä on kasvanut 20 prosenttia vuodesta 2019.

Jäsenten sitoutuminen ja kustannusten nousu haastavat alaa

Vaikka HFA:n raportti on rohkaisevaa luettavaa, se ei ole pelkästään positiivinen uutinen.

Raportin mukaan keskimääräinen jäsen kävi kuntosalilla 78,5 kertaa vuonna 2024 – noin 1,5 kertaa viikossa. Tämä on merkittävä lasku vuoteen 2019 verrattuna, jolloin keskiarvo oli 109,5 käyntiä vuodessa (2,1 kertaa viikossa).

HFA uskoo, että tämä kuvastaa “muuttuvat tottumukset, sillä monet amerikkalaiset yhdistävät nyt kuntosalivierailut ulkoliikuntaan, kotiharjoitteluun ja urheiluun perustuvaan fyysiseen toimintaan”.

Lisäksi kuntosalien omistajia haastavat kasvavat kustannukset. Jäsenyyden keskimääräinen kuukausihinta oli 69 dollaria vuonna 2024, kun se edellisenä vuonna oli 65 dollaria. Mediaanihinta nousi samaan aikaan 38 dollariin, mikä on jyrkkä nousu 30 dollarista, jossa se oli ollut yli vuosikymmenen ajan.

Tämä mediaanimaksun jyrkkä nousu saattaa johtua siitä, että jotkut suositut budjettisalit ovat nostaneet hintojaan. Esimerkiksi Planet Fitness nousi suuriin otsikoihin, kun he nostivat klassista jäsenyyttään 10 dollarista 15 dollariin kuukaudessa kesän aikana – ensimmäinen hinnankorotus lähes 30 vuoteen.

Anton Severin, HFA:n apulaistutkimusjohtaja, kommentoi:

-Kun amerikkalaiset ovat kamppailleet inflaation ja lisääntyneen epävarmuuden kanssa viime vuosina, kuntokeskuksista on tullut enemmän kuin vain harjoittelupaikkoja – niistä on tullut tärkeitä ympäristöjä mm. yhteisöllisyydelle ja mielenterveydelle. Kaksi peräkkäistä vuotta lähes 6 prosentin jäsenkasvua yhdistettynä ennätykselliseen ei-jäsenten kävijämäärään osoittavat, että jopa vaikeina aikoina ihmiset tuntevat olonsa paremmaksi ja asettavat tottumukset etusijalle.

Aikoinaan Europe Active asetti tavoitteekseen, että vuonna 2030 Euroopassa olisi 100 miljoonaa aktiivista liikkujaa. Tavoite on saavutettavissa ja viime vuoden asiakasmäärä oli 71,6 miljoonaa, jossa kasvua oli ripeät 5,8 %.

Kuntoilijoita Euroopassa liikuttaa 64550 kuntokeskusta, joiden liikevaihto on tasoa 36 miljardia euroa. Euroopan laajuinen penetraatio on tasolla 8,9 % ja laskettaessa se yli 15 vuotiaista, saadaan luvuksi 10,6 %.

Kuluttajatutkimuksen huomioita

Markkinaraportin oheen on tutkimusyhtiö Deloitte tuottanut muutaman viime vuoden ajan myös kuluttajatutkimuksen. Vaikka Eurooppa ei ole yhtenäinen markkina-alue, tuottaa tutkimus muutaman tarkastelun arvoisen näkökulman.

1.Koronan jälkeen kuntokeskusten fokus oli ilman muuta uusissa asiakkaissa asiakaspohjan muuttumisen vuoksi. On selvää, että jokainen vuosi pohjakosketuksen jälkeen on haastavampi. Tutkimuksen mukaan uusien kuntoilijoiden ryhmän kasvuprosentti on laantumaan päin. Kun COVIDin jälkeen asiakasmäärien kasvu vuodesta 2022 vuoteen 2023 oli kaksinumeroinen, ollaan vuoden 2023 ja 2024 välisen ajan kasvussa laskeuduttu yksinumeroiseen tasoon (5,8 %). (Aikoinaan IHRSA:n tutkimuksissa jo pitempään toimineiden kuntokeskusten kasvuvauhtia pidettiin ripeänä, jos se ylitti 3 %.)

2.Kun koronapandemia nosti kotikuntoilun suosiota, niin nyt ensimmäistä kertaa on kuntokeskuksessa tapahtuva liikunta noussut kotikuntoilua suositummaksi. Kuntokeskusten asiakkuuden puolesta puhuu voimaharjoittelun suosion kasvu, mikä on helpompaa tehdä kuntokeskuksissa.

Kun koronavuoden 2022 tammikuussa 65 % kuntoilijoista teki treenin kotona, on se laskenut vuoden 2025 tammikuuhun tasoon 51 %. Ulkoharjoittelu puolestaan laskenut 49 % tasosta 42 %. Kuntokeskusharjoittelun suosio on noussut 34 % tasoon 51 %. Useampi yksilö liikkuu monipuolisesti tehden sekä koti-, ulko- että kuntokeskustreenejä. Ehkä kaikkein uskollisempia oman treenin tekijöitä ovat joogastudioiden käyttäjät – heidän osuutensa aktiiviliikkujista on ollut koko ajan tasolla 6–7 %.

3.Kuntokeskusten käyttö on yleisempää suurissa keskuksissa kuin yksittäisessä maassa kokonaisuutena. Tähän vaikuttanee kuntokeskustarjonta, mikä on suurempaa juuri keskuksissa. (Suomi on Keski-Eurooppaan verrattuna laaja maa, jolloin tämä näkyy erittäin vahvasti juuri Suomessa).

4.Kuntokeskuksissa harjoittelevat kuntoilijat ovat ottaneet kuntokeskusten applikaatiot aktiivisesti käyttöönsä.

5.Vaikka hinta on vieläkin kuntokeskusta valittaessa erittäin merkittävä seikka, niin vielä tärkeämmäksi on noussut kuntokeskuksen sijainti. Sijainti tulee aina nousemaan sitä tärkeämmäksi mitä vajanaisemin uudet asiakkaat ovat liikuntaihmisiä. Sijainnin ja hinnan lisäksi merkittäviä tekijöitä ovat hinta/laatusuhde, aukioloajat sekä laitteiden ja välineiden laatu.

6.Hyvinvointi on suoraan johdannainen liikunnan aktiivisuudesta. Samoin liikunnan aktiivisuus vaikuttaa fyysiseen aktiivisuuteen, uneen ja ravintotottumuksiin. Hyvinvoinnin merkityksen painotus mahdollistaa yhä suuremman kohderyhmän kuntokeskusliikunnalle.

Nämä trendaavat – ?

1.Hyrox on noussut merkittäväksi kuntokeskusten palvelutuotteeksi. Luotuaan Hyrox365-ekosysteemin, on se löytänyt paikkansa jo 1800 eurooppalaisessa kuntokeskuksessa ja yli 3000 keskuksessa maailmanlaajuisesti. Hyrox on löytänyt tilaa yksityisomisteisissa keskuksissa sekä mm. crossfitkeskuksissa. Myös muutamat ketjut – Viva Gym Group, Holmes Place, The Gym Group ja clever fit – ovat ottaneet Hyroxin osaksi omaa konseptia.

2.Amerikkalainen Xponential Fitness on tuomassa omia konseptejaan Eurooppaan. Club Pilates -konsepti on rantautunut suuremmille markkinoille mm. Englantiin. Samoin heidän Six Yoga aloitti Euroopassa syyskuussa 2024.

Xponential Fitnessin konseptit vaativat 70-125000 asukkaan keskittymän, joten näitä on vaikea nähdä Suomen markkinoilla, ehkä Helsinkiä lukuun ottamatta.

3.Padel nousussa osaksi kuntokeskustoimintaa. Vuonna 2024 David Lloyd Leisure ilmoitti laajentavansa toimintaansa padel kenttien suhteen. Samoin ruotsalainen Nordic Wellness suunnittelee 160 kentän rakentamista osaksi 25 heidän kuntokeskuksistaan. Portugali ja Espanja suunnalla toimivat hyvin osana kuntokeskusta.

4.SATS Group (ELIXIA) aikoo panostaa monipuolistamalla ryhmätarjontaansa. Uusia tuntikokonaisuuksia ovat wellnesspainotteiset Aroma Relax, Meditation, Yin Yoga ja Deep Rest.

5.Sveitsiläinen Let´s Go Fitness laajentaa merkittävästi wellness-tarjontaan mm. tuomalla perinteisen saunan keskuksiinsa.

6.Virgin Active suunnittelee muutamien keskustensa päivittämistä ”social wellness” toimintaan. Tällöin tarjonnassa painottuisi personal training ja mm. ravitsemukselliset asiat.

Koko raportti tulee myyntiin Europe Activen kautta, mutta helpompi on kysyä sitä Liikuntayrittäjien kautta toimisto@liikuntayrittajat.fi

Kuntokeskus 2030 -kirja on saanut alkunsa tarpeesta oikeasta tai oikeansuuntaisesta tiedosta, kun kuntokeskusalan yritykset päivittävät strategiaansa. Hyvää ja relevanttia tietoa on niukalti saatavissa.

Tärkeä osa on Kuntokeskusmarkkina 2024/2025. Osassa keskitytään tuomaan esiin erityyppisten (budjettisalien kaksi kategoriaa, keskihintasektori ja premiumkeskukset) kuntokeskusten tämän päivän tilanne mm. sijainteineen ja asiakasmäärineen.

Osa Tulevaisuuden palikat tuo esiin megatrendit, tekoälyn, kuntokeskusalan kehityshankkeet yms. Samalla otetaan kantaa vuosikymmenen lopun nousukauteen.

Osa Vuosikymmenen 2029/2030 taite kertoo kuntokeskustoimialan ennakoidun kokonaisuuden vuosikymmenen taitteessa. Olennaista on tietää, kuka liikkuu, minkä tyyppisissä keskuksissa ja missä päin Suomea.

Näillä kolmella osiolla ja lukijan omalla kokemapohjalla jokainen saa erinomaisen pohjan strategiatyöhön.

Kirjan ovat kirjoittaneet K&F-lehtien entinen päätoimittaja Ari Katajisto, alan kokemusta yli 25 vuotta, ja kuntokeskusalan monitoimimies, alan todellinen ammattilainen Jan Vorselman, kokemusta yli 20 vuotta.

Kirjan voi tilata sähköpostilla ari.katajisto@elisanet.fi tai jan.vorselman@atv-marketing.fi hintaan 29,90 euroa + lähetyskulut 5 euroa.

ISBN 978-952-88-0021-7 

164 sivua

Yksi suuri dilemma on kuntokeskustoimialalla ollut, että osalle suomalaisista ja myös kansainvälisesti liikunta ei anna positiivisia kokemuksia. Noin kolmannes ei halua olla tekemisissä liikunnan kanssa. Toisaalta noin kolmannes liikkuu sopivan aktiivisesti.

Alle kouluikäisenä liikunta ei ole ongelma, sillä juuri julkaistun tutkimuksen mukaan kolme neljästä 4–6-vuotiaasta liikkui suosituksen ylittäen (Piilo-tutkimus). Monien THL:n ja mm. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys AVTK 2009 -tutkimuksen mukaan aikuisista 35 % harrastaa sekä kestävyys- että lihaskuntoharjoittelua, joista kuitenkin vain 16 % tarpeeksi.

Erinomainen kohderyhmä erilaisille uusille virikkeille lisätä omaa lihaskuntoharjoittelua ovat juuri tuo 16 %. Ja parasta, tämä kohderyhmä löytyy erilaisista liikuntapaikoista jo nyt.

Usein puhutaan täysin tai pakon edessä tossua toisen eteen laittajien ottamisesta kohderyhmäksi. Tämä 28 % on ehkä vaikeimmin saavutettavissa ja myös vaikeimmin saatavissa osallistumaan liikuntaan. (45 vuotta sitten markkinoinnin luennolla kerrottiin, että köyhän toimijan ei kannata lähteä hamuamaan huonointa mahdollista kohderyhmää – lompakon sisältö on pian käytetty markkinointiin.)

Kuntosaliliikunta on suosionsa huipulla Ruotsin ja Norjan kaupungeissa, kun reilut viidennes on kuntokeskuksen asiakas. Suomessa kuntosaliharjoittelu on noin joka kuudennen harrastus. Kansanterveyden kannalta olisi suotavaa, että merkittävästi useampi harrastaisi aktiivista liikuntaa osana arkea. Ensimmäisenä kannattaa ottaa työn alle kaikkein potentiaalisimmat kohderyhmät.

Uusin keinoin Don Quijotea vastaan

Saksalaistaustainen EGYM markkinoi itseään liikunta-alustana niille, jotka eivät ole löytäneet motivaatiota tehdä viikoittaiset lihaskuntoharjoitukset lähisalilla. Haaste on valtava, sillä olisi pystyttävä tavoittamaan oikeat ihmiset ja motivoitava heidät osallistumaan treenihetkeen.

Useat tutkimukset osoittavat lihaskuntoliikunnan merkityksen kaikille, mutta ennen kaikkea keski-ikäisille ja heitä vanhemmille. Koronapandemian jälkeen on ollut vaikeampaa motivoida keski-ikäiset ja vanhemmat palaamaan kuntosaleille. Yksi puute on motivoivan palvelun uupuminen. Suuri osa kuntoilijoista haluaa nauttia liikunnasta, mutta siihen ei ole tarjolla kanavaa.

Hyvä kysymys on, voidaanko kiertoharjoittelusta luoda hauska ja motivoivaa liikuntahetki. EGYM on ottanut tämän haasteen vastaan tuottamaan kuntoilijaa ”helpottavan” treenaamisen aloittamis- ja kehittämiskonseptin.

Kuntokeskuksen tai yksittäisen EGYM-studion oven avaaminen on koko yhtälön hankalammin ratkaistava tekijä. Yhtälön toteutuminen helpottuu ajan myötä, jos ihmiset saavat tietoa, miten EGYM on heidän ystäviensä ja vaikuttajien elämäntasoa parantanut.

Parikymmentä minuuttia

Ensimmäisen tutustumis- ja kirjautumiskäynnin jälkeen tulee EGYM-harjoitus kestämään parikymmentä minuuttia. Ensikäynnillä ohjaajan kera luodaan tietopohja tulevien treenin pohjaksi.  Iän ja painon lisäksi opastava toteemi skannaa treenaajan kehon sekä sähköpostin kautta se pääsee henkilön pilvitietoihin muodostaakseen järkevän käsityksen.

Suomen ensimmäiset EGYMit tulevat olemaan yhdeksän laitteen kokonaisuuksia sisältäen tasapainoisen kattauksen laitteita hyvän kokovartalotreenin saavuttamiseksi. Ensimmäisellä kerralla treenaaja käy laitteet läpi, jolloin ohjelmisto tallentaa muistiin henkilökohtaiset laiteasetukset, liikeradan suorituksen ja voimatason. Nämä tiedot tulevat olemaan pohjana omalle tilille, mikä avustaa laitteistoa treenin aikana.

Oma näkemys: EGYM parhaimmillaan

Aikoinaan IHRSA (kansainvälinen kuntokeskusjärjestö) kertoi tutkimuksen mukaan vuoden aikana pitäisi tehdä enemmän kuin 120 treenikertaa (kun usein markkinoitiin, että 50–100 kertaa vuodessa on ok), jotta treenistä tulisi tapa. Siis lomat huomioiden kolmesti viikossa salille, mars.

Rutiinit ovat kaikki kaikessa ja EGYM helpottaa rutiinien luomista.

EGYM tulee olemaan kuntosalimaailman kaarinasuonperä, jos se osataan oikein motivoida asiakkaalle: 20 minuuttia treeniä ja pikainen suihku ja olet valmis jatkamaan päivän agendaa.  20 minuuttia löytynee joko ennen duunipäivää, ennen lounasta tai kotiin lähdettäessä. Tapakouluttajana EGYM toiminee hyvin.

Yksi hyvä motivointi tullee olemaan: tee EGYM pohjalle ja sen päälle oma suosikkitreeni (vaikka Arnoldin kuutonen). Yksipuolisuus on monen treenaajan ongelma – automatisoitu EGYM ei mieti treeniä mentaalisesti vaan fyysisesti.

Vanhemmat sukupolvet. Tämän vuosikymmenen aikana on yli 50-vuotiaiden treenissä korostunut perinteisyys eli treenataan painopakka- tai levypainolaitteilla. Laitetreeni on seniorin viikon pelastus.

Nuoremmat ikäluokat: Loppujen lopuksi kaikki – oikeasti suuri enemmistö – nuorista ei liiku trendien mukaan vaan suuremman haban tai kauniimman pepun vuoksi. Millään muulla treenillä, kuin toimimaan pakottavalla ei oma kehitys toteudu yhtä varmasti. EGYM ei huijaa, mutta se ”pakottaa” antamaan parasta – se on nuoremmalle treenaajalle koko treenin idea.

Seuraava 20 prosenttia: Kun kuntokeskus palvelee 20 prosenttia aktiivisinta väestöä, niin kuntokeskuksen markkinointi tavoittaa herkemmin seuraavat 20 prosenttia. Tästä ryhmästä EGYM löytänee hyvää materiaalia laajentaa kuntokeskuksen asiakaspohjaa.

Onko syytä harkita EGYmin hankintaa

Kansainvälisesti kokemukset EGYMistä ovat positiiviset. Kun yhdistää sen, että EGYM ei ole aivan uusi konsepti ja sitä toteutetaan jo lähes 20.000 liikuntapaikassa ja se ei ole aivan ilmainen, antanee se hyvin lisäarvoa liikuntapaikoille. Lisäksi EGYMin saamat pääomasijoitukset tulevat lisäämään EGYM-tietoisuutta ja luultavasti myös sen sisältöä kehitetään edelleen.

Kuntokeskus tulee olemaan luonteva sijoituspaikka EGYMille. Vaikka oletettavaa on, että EGYM toimii parhaiten keskuksissa, joissa on face-to-face -palvelua, niin EGYM tuo esiin, että heillä on Smart Scaling -ominaisuus, jolloin sijoituspaikka voi olla keskus, jossa ei ole paikalla personal trainereita ja muutenkin toiminta tehdään minimihenkilökunnalla automaatio edellä.

Mielenkiintoinen voisi olla EGYM-studio. Studioiden asiakasmäärä on tavanomaisesti 200 kuntoilijan tienoilla. EGYM kertoo konseptin toimivan hyvin sadan asiakkaan kokoluokassa.

Suomeen?

Ahvenanmaalla on jo hetken toiminut kaksi EGYM-studiota, joista toinen ns. kylmällä salilla. Marrasjoulukuun vaihteessa EGYM rakentui Vantaalle uuteen Fit Tammistoon. Seuraava on Podium Gym Solutions Oy:n Jari Luonelan mukaan avautumassa pohjoisempaan Suomeen.

Tämä kirjoitus saattaa sisältää kirjoittajan näkemyksiä, vaikka sanoman esiin laitossa uskotaan puolueettomuuteen.

Hyvin monille meistä, jotka olemme seuranneet liikunta-alaa sopivan kauan, ovat soutulaitteet ja Veikko Sinisalo olleet erottamaton pari. Viimeisen vuoden aikana näytti siltä, että heille on tulossa ero.

Veikko Sinisalo – vesillä

Mutta mitä vielä, syyskuun 1. päivä siirtyi Concept2-tuotteiden edustus Erg Sport Oy:lle. Edustus tarkoittaa sitä, että Concept2-tuotteiden maahantuonti, myynti, jälleenmyynti, huolto, takuut ja varaosat ovat Erg Sport Oy:n liiketoiminnan selkäranka.

Veikko Sinisalo toimii yrityksen hallituksen puheenjohtajana sekä jatkaa kansainvälistä soutuvalmentajauraansa. Yrityksen toimitusjohtajana ja yleismiehenä toimii Roni Peltonen ja myynnistä vastaa todella pitkän uran Concept2-tuotteiden parissa tehnyt Pekka Nieminen.

Toimitusjohtaja Roni Peltonen

Erg Sport Oy:n toimipiste on pitkään Concept2-toimistona toiminut Koskenparras 10 Imatralla. Varastot löytyvät Imatralta ja Vantaalta.

Tiistaista 3.9. alkaen Ronin (suora puh 0103757574) ja Pekan (suora puh 0103757573) saa kiinni puh. +358103757573 ja sähköpostilla toimisto@ergsport.fi. Kotisivut ovat ergsport.fi

Myyntivastaava Pekka Nieminen

Vuoden saavuttaessa puolivälin, on hyvä hetki katsoa, miten suomalaiseen kuntokeskusmarkkinaan on syntynyt uusia kuntokeskuksia ja miten niitä tämän vuoden aikana tulee syntymään.

Olen perinteisesti tehnyt K&F Pro -lehteen vuosittain selvityksen uusista kuntokeskuksista ja niiden selvittämisessä olen tehnyt yhden tärkeän ratkaisun: Uusi kuntokeskus on sellainen, mikä perustetaan uuteen liikepaikkaan – pelkkä logojen vaihtaminen ei tee kuntokeskuksesta tässä tarkastelussa uutta. Tällä tavoin alkuvuoden kuntokeskuksista kuusi jää pois tästä tarkastelusta. (Böönagym, Robust Vallila, Liikku Myllypuro, Fressi Laune, F24S Suuris ja Fit Forssa)

Alkuvuonna avattu 22 uutta keskusta

Kesäkuun loppuun mennessä on avattu ainakin 22 uutta keskusta ja niistä 10 on ketjujen omistuksessa ja 12 privaatisti omistettuja. (Vaikka teenkin tarkkaa työtä, niin jokin paikka on saattanut mennä silmieni ohitse)

Ketjuissa Fressejä syntyi neljä (Muurala Espoossa, Graani Mikkelissä, Jätkäsaari Helsingissä ja Pirkkala), Liikkuja kolme (Seinäjoki Kasperi, Helsinki Viikki ja Jyväskylä Kolmikulma), GoGo Express Hyvinkää, Gym Anytime Rauma ja TWF Klaukkala.

Yksityisiä avattiin myös selkeästi pienempiin kaupunkeihin. Ryhmäliikuntaan panostaa uusista saleista eniten XO Center Keravalta ja kevyemmin Stretch kuntosali Forssassa. Aikaisempaa toimintaa löytyy ainakin Energy Karhumäen (Joensuu), Kerhis Gym Northpoint (Valkeakoski) ja More Gym & Fitness (Espoo) taustoilta. Joensuun toinen uusi keskus avattiin Lehmoon (Viregym), Budogym Lauttasaareen, HoviGym Turkuun, Kylmis Akaan Kylmäkoskelle, Legacy Kotkaan, Pajagym Nurmijärvelle, Korttelisali Vnataalle, ja Kuopiossa kamppailusalin (Liike) yhteyteen kuntosaliosasto.

Yksityisten hintakategoria vaihtelee 20 euron ja 62 euron välimaastossa yhdeksän ollessa keskihintaisia (35–49,90). XO Centerin hinta palvelutason mukaan 62–74-yli.

Tosiaktiivinen syksy tulossa

Jos Liikkuja avattiin keväällä neljä, niin syksyyn on varmistettu jo nyt kymmenen uutta toimipistettä. Liikun uusista kuntosaleista seitsemän avautuu pääkaupunkiseudulle ja yksi Lohjalle, Tampereelle ja Turkuun.

Fressin syksy on myös aktiivinen – ainakin neljä uutta kuntosalia: Oulun Ritaharju, Iisalmi, Helsingissä Urheilukatu ja Kruunuvuorenranta. GoGo Expressin karttaan ilmestyvät Kangasala ja Lohja, ole. fitille Helsinkiin Herttoniemenranta ja Revolution sekä Lohja, F24S Tawast Jyväskylään ja Raision Kuninkoja. Yhden uuden salin ketjuja ovat PTV Kuopio ja Funin Ladies Kokkola ja LadyLine Espoon Lippulaivan uudella keskuksella.

Siis vähintään 24 uutta ketjutoimipistettä syksyn aikana ja kokonaismäärä tulisi olemaan 34, odotusarvon ollen noin 40.

Yksityisten salien avauksista ei ole saatavilla aivan yhtä hyvää tietoa, kuin ketjuista. Ainakin Hiukkavaaraan avataan uusi Fit-alkuinen keskus (Sakari Kiljanderin Kuntosali Fit-ketjun kolmas), Rene ja Saara Valtosen mielenkiintoinen Robust HIIT & Barre -putiikki, Nousiaisiin BBF Kuntosali ja Tuusulan Riihikallioon Power&Co:n kolmas toimipiste.

Yksityisiä keskuksia avataan ainakin 17, ja odotusarvo 25.

Tämän vuoden uusien kuntokeskusten määrä tulee olemaan välillä 50–65 uutta toimipistettä. Oletettavaa on, että ketjujen vahva osuus tulee jatkumaan tänäkin vuonna – todennäköisesti 60–65 % uusista keskuksista kuuluu yli 10 keskusta omaavaan ketjuun.

Terve hintarakenne?

Selkeän hintatason standardin suomalaiseen kuntokeskusmarkkinaan ovat viimeisten vuosien aikana antaneet Fitness24Seven ja Liikku. On huomattu, että näiden kanssa kilpaileminen hinnalla ei ole mahdollista. Paria poikkeusta lukuun ottamatta on hintataso ollut yli 35euroa.

Syksyn uusista kahdella tulee olemaan hyvin aktiivinen ryhmäliikuntatarjonta: Robust HIIT & Barre ja Fit Revolution. Robust lukeutunee putiikkisalien ryhmään, jotka näyttävät toimivan hyvin normaalina aikana ja Revolution yhdistelee putiikkia ja modernia ryhmäliikuntanäkemystä. Myös Fit Herttoniemenranta panostaa ryhmäliikuntaan.

Lähipalvelua?

Ruotsissa ja Norjassa penetraatio on noussut korkeaksi tasoon 20. Ennen kaikkea Ruotsi on selkeästi kaupungistunut ja siellä kaupunkialueilla on kuntosalitarjonta hyvin laajaa: yksi liikuntapaikka 2500 asukasta kohden.

Tämän vuoden uusia kuntokeskuksia Suomessa ollaan perustamassa melko pientä asukasmäärää kohden. Tuusulan Riihikoskella asuu 4900, Nousiaisissa 4700 ja Akaan Kylmäkoskella 2600 asukasta.

Tavallisille kuntoilijoille tarjottaessa palveluja on muistettava, että heidän arkensa rajoittuu alueeseen koti-työ/opiskelupaikka-ruokakauppa.

Takaisin normaaliajassa

Kun aikoinaan korona nosti uusien kuntokeskusten perustamisen kynnystä, ollaan nyt palaamassa ns. vanhaan aikaan, kun uusia kuntokeskuksia avataan vuosittain yli 50.

Osa uusista kuntokeskuksista haastaa olemassa olevien kuntokeskusten toimintaedellytyksiä ja taasen osa rakentuu alueille, jossa liikuntatarjonta on ollut aivan liian kevyttä. Osa uusista kuntokeskuksista tarjoaa palvelua, jota eivät alueen vanhat keskukset ole tarjonneet. Toivotaan, että kaikille löytyy oma markkinasiivunsa.