Artikkelit

Vuoden 2025 aikana Suomeen avattiin uuteen osoitteeseen noin 70 kuntosalia tai liikuntapaikkaa. Jo tammikuussa 2026 näyttää, ettei tämä vuosi ole pekkaa pahempi.

Viime vuonna ketjusalien ja ei-ketjutettujen kuntosalien määrä oli melko lailla tasapainossa. Oman rekisterini mukaan tänäkin vuonna kappalemääräisesti tullaan pysymään aika lailla tasapainossa, mutta asiakasvirroissa ketjusaleilla on odotettavissa laajempia kokonaisuuksia, jolloin heidän keskustensa volyymi tulee olemaan suurempi.

Fressi vetää ketjuja

Fressin verkkosivujen mukaan uusia keskuksia tullee 13, joista yksi korvannee jo olemassa olevan kuntosalin (Tammisto).  Fressi keskittyy volyymialueille eli pääkaupunkiseudulle ja yliopistokaupunkeihin. Poikkeus on Kirkkonummelle perustettava keskus – sekin siis Espoon liepeillä.

Kymmenestä uudesta keskuksesta puhunut Liikku on vasta julkaissut kolmen keskuksen avajaiset. Niistä yksi eli Vantaan Kivistö avattiin jo tammikuun lopulla. Kaksi muuta on ilmoitettu avattavan Tampereelle ja Kotkaan.

Ole.fit on kertonut vuoden 2026 tulevan olemaan aktiivinen ja se on julkaissut avaavansa ainakin viisi uutta keskusta, joista Oulu Caritas on jo auki.

Fun-ketju tulee avaamaan Oulun Ritaharjulle naisten salin.

Kun huomioidaan, että EasyFit-, LadyLine- ja Fitness24Seven-ketjut eivät ole vielä ilmoittaneet yhtäkään avattavaa paikkaa tälle vuodelle. Samoin Elixia ja Forever ovat olleet hiljaisia laajennuksistaan.                                                                                                                                                                                                                                                                                               Jo käsitellyillä tullee listalle uusia liikepaikkoja, on odotettavissa, että ketjujen ’uusien salien määrä 2026 tulee olemaan 30–40. Siis samalla tasolla kuin viime vuonna.

Huomion arvoinen piirre on, että Ouluun tulee avautumaan neljä ketjusalia ja kolme yksityistä keskusta, jota voi pitää suurena määränä, kun muistaa, että vuonna 2025 avattiin neljä uutta salia.

Yksityiset kuntokeskukset

Myös yksityiset ovat julkaisseet parinkymmenen uuden keskuksen avaamisesta.

Kansainvälistä energiaa tullaan näkemään putiikkisali Barrys Helsingin avautuessa. Los Angelesista ponnistavalla Barry´silla on toimipisteitä niin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Mielenkiintoiset ovat äsken kerrotut Oulun yksityiset keskukset. Niiden takaa löytyvät Sportello, Vocatum, Voitto ja Voimala – siis jo vakiintuneet kuntokeskukset avaavat uusia toimipisteitä. Lisäksi suurista toimijoista on joensuulaislähtöinen Energy avaamassa toista keskustaan Kuopioon.

Treenitehdas osti viime vuonna Salon Gym & Fitness Centerin ja avaa nyt kevään aikana keskukset Turkuun ja Paraisille. Aktiivisesti laajenee myös Kerhis Gym – nyt Ylöjärvelle.                                                                                                                           

                                                                                                         

Viiden kuntosalin pohja-ajatus on toiminnallinen treeni, osalla HYROX painotteisuus: Crossfit Pori, HYROX Kouvola, Gymstone Master, Crossfit&HYROX Kangasala, Taffii Force ja Base043.  

Lähiösaleiksi voisi luokitella Turun Koivulaan avattavan Paavo Gymin, Vantaan Ilola Gymin, Hyvinvointistudio WoW:n, turkulaisen Kakola Gymin sekä Kangasalan Backstagen.

Nyrkkeilijä Robert Heleniuksen olemus on osa pääkaupunkiseudulla toimivaa Tactical Gymiä.

Paljonko lisää?

Vuosi sitten julkaisimme Jan Vorselmanin kanssa kirjan Kuntokeskus 2030, jonka yksi tulos oli, että vuosina 2025–2029 Suomeen olisi järkevä rakentaa noin 200 uutta kuntokeskusta. Viime vuoden 70 ja tämän vuoden 40 tuottavat puolet kasvumahdollisuuksista. Ja tälle vuodellehan tulee vielä paljon lisää uusia paikkoja.

Kuntokeskus 2030 -kirjan tärkeintä antia piti olla strategian rakentaminen. Toivottavasti suuri osa uutta kuntokeskusta harkitsevista oikeasti tuottavat itselleen strategian, mikä antaa askelmerkit kohden 2030-lukua!

UK Active: Iso-Britannian kuntosalimarkkinat kasvavat – ennätystasot jäsenyydessä ja tuloissa

Iso-Britanniassa kuntosaliasiakkuudet nousivat ennätystasolle vuonna 2024, kertoo UK Activen uusi raportti. Myös alan liikevaihto kasvoi merkittävästi.

Iso-Britannian kuntokeskusmarkkina osoittaa edelleen vahvaa elpymistä pandemian jälkeen. Kasvu näkyy sekä jäsenmäärässä, liikevaihdoissa että myös treenaavissa ikäryhmissä. Nämä trendit muistuttavat myös amerikkalaista markkinaa, jonka tilasta HFA julkaisi oman tutkimuksensa.

Kuntosalijäsenten määrä oli 11,5 miljoonaa vuonna 2024. Tällöin Iso-Britannian penetraatio yli 15-vuotiaiden joukossa on nyt 16,9 %, kun vuonna 2023 se oli 15,9 % ja vuonna 2022 14,6 %.

Kuntokeskustoimialan kokonaisliikevaihto kasvoi 5,7 miljardiin puntaa (noin 6,8 miljardia euroa). Tämä merkitsee 8,8 prosentin kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Tästä kuntosalimaksujen osuus oli 5,19 miljardia puntaa, mikä kahdessa vuodessa kasvoi vuoden 2022 4,05 miljardista punnasta.

Z-sukupolvi saleille

Suuren osan kasvusta selittää Z-sukupolvi (s. 1997–2012), joka pitää liikuntaa aiempia sukupolvia enemmän luonnollisena osana jokapäiväistä elämää.

Jäsenyyden taustalla oleva motivaatio kumpuaa mm. seuraavista tekijöistä:  

– 83 % liikuntaa fyysisen terveyden hyväksi

– 76 % henkiselle hyvinvoinnille

– 75 % itsetunnon lisäämiseksi

– 68 % parempaan uneen

Nuoremmat kohderyhmät näkevät arvon selvemmin – vanhemmat kokevat vähemmän tarvetta

Asenne-erot näkyvät nuorempien ja vanhempien sukupolvien välillä. Nuoremmat ihmiset “ostavat” elämäntyyliin kuuluvan liikunnalla helpommin, kun taas ikääntyneiden tulee olla enemmän vakuuttuneita hyödyistä. Lähes puolet iäkkäistä (49 %) ilmoitti, että he eivät näe tarvetta treenata kuntosalilla.

Kaikissa ikäryhmissä myös talous vaikuttaa. UK Activen raportti osoittaa, että kustannukset ovat edelleen suurin este ei-jäsenille – 68 % ei-jäsenistä mainitsi hinnan pääasiallisena syynä, etteivät he treenaa kuntosalilla. Samaan aikaan kuntosalit ovat puolestaan ​​kokeneet kohonneet käyttökustannukset, erityisesti energian hinnat, mikä on pakottanut monet kuntokeskukset nostamaan hintojaan.

Muita yleisiä syitä saliharjoituksista pidättäytymiseen muiden kuin kuntokeskusten asiakkaiden keskuudessa olivat:

– Kiinnostuksen puute (48 %)

– Epämukava ympäristö (47 %)

– Alhainen itseluottamus (44 %)

 Liikunta sosiaalisena ja taloudellisena hyötynä

Sport Englandin toimitusjohtaja Tim Hollingsworth korostaa liikunnan laajempaa merkitystä raportissa:

-Urheilua ja liikuntaa sekä fyysistä aktiivisuutta tulee nähdä taloudellisena panostuksena. Aktiiviset elämäntavat vähentävät terveydenhuoltoon kohdistuvia paineita, lisäävät tuottavuutta ja säästävät julkisia resursseja ehkäisemällä kroonisia sairauksia. Huolimatta taloudellisista haasteista, kuten energiakriisistä, inflaatiosta ja muuttuvasta kuluttajakäyttäytymisestä, ala osoittaa kasvua. Tämä osoittaa, että liikuntaa tunnustetaan yhä enemmän strategiseksi yhteiskunnalliseksi voimavaraksi – sekä kansanterveyden että talouden kannalta.

Uusia kuntokeskuksia vähän

Jäsenmäärän kasvusta huolimatta uusien kuntokeskusten kasvu oli vähäistä. Tilojen määrä kasvoi 1,8 % (n. 90) ja oli yhteensä 5 030 vuonna 2024.

Toimiala keskittyy pikemminkin olemassa olevan toiminnan tehostamiseen ja jalostukseen.

Liikuntasektorilla tehtiin vuoden aikana seitsemän suurta yritysostoa. Leedsiläinen PureGym osti muun muassa amerikkalaisen Blink Fitness -ketjun. Tämä osoittaa, että ala houkuttelee edelleen sijoittajia sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Uusi raportti: Ennätysmäärällä amerikkalaisista on kuntosalijäsenyys

Yhdysvaltain kuntokeskusten jäsenmäärät ovat kasvaneet 20 prosenttia vuodesta 2019, mikä on osoitus alan vaikuttavasta elpymisestä pandemian jälkeen. Joka neljäs yhdysvaltalainen oli jäsenenä kuntokeskuksessa vuonna 2024 – uusi ennätys Amerikan markkinoilla.

Health & Fitness Associationin (HFA) uusien tietojen mukaan yhteensä 77 miljoonaa yli 6-vuotiasta amerikkalaista – noin 25 prosenttia Yhdysvaltain väestöstä – oli kuntosalin, kuntostudion tai muun kuntokeskuksen jäseniä vuonna 2024.

Tämä on toinen vuosi peräkkäin, jolloin alan jäsenmäärä on kasvanut yli 5 prosenttia – vuonna 2023 jäseniä oli 72,9 miljoonaa amerikkalaista ja vuonna 2022 HFA:n mukaan 68,9 miljoonaa. Kun otetaan huomioon sekä jäsenet että ei-jäsenet, kuntosaleissa vieraili yhteensä 95,9 miljoonaa ihmistä vuonna 2024, mikä vastaa 31 prosenttia Yhdysvaltain väestöstä.

Luvut on esitetty HFA:n raportissa 2025 U.S. Health & Fitness Consumer Report, joka perustuu kansallisesti edustavaan kyselyyn.

Tämä on viimeisin positiivisten uutisten sarja amerikkalaisille kuntosaleille, studioille ja kuntoklubeille, jotka ovat nyt ylittäneet pandemiaa edeltävän jäsenmäärän reilusti. Yhteensä jäsenmäärä on kasvanut 20 prosenttia vuodesta 2019.

Jäsenten sitoutuminen ja kustannusten nousu haastavat alaa

Vaikka HFA:n raportti on rohkaisevaa luettavaa, se ei ole pelkästään positiivinen uutinen.

Raportin mukaan keskimääräinen jäsen kävi kuntosalilla 78,5 kertaa vuonna 2024 – noin 1,5 kertaa viikossa. Tämä on merkittävä lasku vuoteen 2019 verrattuna, jolloin keskiarvo oli 109,5 käyntiä vuodessa (2,1 kertaa viikossa).

HFA uskoo, että tämä kuvastaa “muuttuvat tottumukset, sillä monet amerikkalaiset yhdistävät nyt kuntosalivierailut ulkoliikuntaan, kotiharjoitteluun ja urheiluun perustuvaan fyysiseen toimintaan”.

Lisäksi kuntosalien omistajia haastavat kasvavat kustannukset. Jäsenyyden keskimääräinen kuukausihinta oli 69 dollaria vuonna 2024, kun se edellisenä vuonna oli 65 dollaria. Mediaanihinta nousi samaan aikaan 38 dollariin, mikä on jyrkkä nousu 30 dollarista, jossa se oli ollut yli vuosikymmenen ajan.

Tämä mediaanimaksun jyrkkä nousu saattaa johtua siitä, että jotkut suositut budjettisalit ovat nostaneet hintojaan. Esimerkiksi Planet Fitness nousi suuriin otsikoihin, kun he nostivat klassista jäsenyyttään 10 dollarista 15 dollariin kuukaudessa kesän aikana – ensimmäinen hinnankorotus lähes 30 vuoteen.

Anton Severin, HFA:n apulaistutkimusjohtaja, kommentoi:

-Kun amerikkalaiset ovat kamppailleet inflaation ja lisääntyneen epävarmuuden kanssa viime vuosina, kuntokeskuksista on tullut enemmän kuin vain harjoittelupaikkoja – niistä on tullut tärkeitä ympäristöjä mm. yhteisöllisyydelle ja mielenterveydelle. Kaksi peräkkäistä vuotta lähes 6 prosentin jäsenkasvua yhdistettynä ennätykselliseen ei-jäsenten kävijämäärään osoittavat, että jopa vaikeina aikoina ihmiset tuntevat olonsa paremmaksi ja asettavat tottumukset etusijalle.

Aikoinaan Europe Active asetti tavoitteekseen, että vuonna 2030 Euroopassa olisi 100 miljoonaa aktiivista liikkujaa. Tavoite on saavutettavissa ja viime vuoden asiakasmäärä oli 71,6 miljoonaa, jossa kasvua oli ripeät 5,8 %.

Kuntoilijoita Euroopassa liikuttaa 64550 kuntokeskusta, joiden liikevaihto on tasoa 36 miljardia euroa. Euroopan laajuinen penetraatio on tasolla 8,9 % ja laskettaessa se yli 15 vuotiaista, saadaan luvuksi 10,6 %.

Kuluttajatutkimuksen huomioita

Markkinaraportin oheen on tutkimusyhtiö Deloitte tuottanut muutaman viime vuoden ajan myös kuluttajatutkimuksen. Vaikka Eurooppa ei ole yhtenäinen markkina-alue, tuottaa tutkimus muutaman tarkastelun arvoisen näkökulman.

1.Koronan jälkeen kuntokeskusten fokus oli ilman muuta uusissa asiakkaissa asiakaspohjan muuttumisen vuoksi. On selvää, että jokainen vuosi pohjakosketuksen jälkeen on haastavampi. Tutkimuksen mukaan uusien kuntoilijoiden ryhmän kasvuprosentti on laantumaan päin. Kun COVIDin jälkeen asiakasmäärien kasvu vuodesta 2022 vuoteen 2023 oli kaksinumeroinen, ollaan vuoden 2023 ja 2024 välisen ajan kasvussa laskeuduttu yksinumeroiseen tasoon (5,8 %). (Aikoinaan IHRSA:n tutkimuksissa jo pitempään toimineiden kuntokeskusten kasvuvauhtia pidettiin ripeänä, jos se ylitti 3 %.)

2.Kun koronapandemia nosti kotikuntoilun suosiota, niin nyt ensimmäistä kertaa on kuntokeskuksessa tapahtuva liikunta noussut kotikuntoilua suositummaksi. Kuntokeskusten asiakkuuden puolesta puhuu voimaharjoittelun suosion kasvu, mikä on helpompaa tehdä kuntokeskuksissa.

Kun koronavuoden 2022 tammikuussa 65 % kuntoilijoista teki treenin kotona, on se laskenut vuoden 2025 tammikuuhun tasoon 51 %. Ulkoharjoittelu puolestaan laskenut 49 % tasosta 42 %. Kuntokeskusharjoittelun suosio on noussut 34 % tasoon 51 %. Useampi yksilö liikkuu monipuolisesti tehden sekä koti-, ulko- että kuntokeskustreenejä. Ehkä kaikkein uskollisempia oman treenin tekijöitä ovat joogastudioiden käyttäjät – heidän osuutensa aktiiviliikkujista on ollut koko ajan tasolla 6–7 %.

3.Kuntokeskusten käyttö on yleisempää suurissa keskuksissa kuin yksittäisessä maassa kokonaisuutena. Tähän vaikuttanee kuntokeskustarjonta, mikä on suurempaa juuri keskuksissa. (Suomi on Keski-Eurooppaan verrattuna laaja maa, jolloin tämä näkyy erittäin vahvasti juuri Suomessa).

4.Kuntokeskuksissa harjoittelevat kuntoilijat ovat ottaneet kuntokeskusten applikaatiot aktiivisesti käyttöönsä.

5.Vaikka hinta on vieläkin kuntokeskusta valittaessa erittäin merkittävä seikka, niin vielä tärkeämmäksi on noussut kuntokeskuksen sijainti. Sijainti tulee aina nousemaan sitä tärkeämmäksi mitä vajanaisemin uudet asiakkaat ovat liikuntaihmisiä. Sijainnin ja hinnan lisäksi merkittäviä tekijöitä ovat hinta/laatusuhde, aukioloajat sekä laitteiden ja välineiden laatu.

6.Hyvinvointi on suoraan johdannainen liikunnan aktiivisuudesta. Samoin liikunnan aktiivisuus vaikuttaa fyysiseen aktiivisuuteen, uneen ja ravintotottumuksiin. Hyvinvoinnin merkityksen painotus mahdollistaa yhä suuremman kohderyhmän kuntokeskusliikunnalle.

Nämä trendaavat – ?

1.Hyrox on noussut merkittäväksi kuntokeskusten palvelutuotteeksi. Luotuaan Hyrox365-ekosysteemin, on se löytänyt paikkansa jo 1800 eurooppalaisessa kuntokeskuksessa ja yli 3000 keskuksessa maailmanlaajuisesti. Hyrox on löytänyt tilaa yksityisomisteisissa keskuksissa sekä mm. crossfitkeskuksissa. Myös muutamat ketjut – Viva Gym Group, Holmes Place, The Gym Group ja clever fit – ovat ottaneet Hyroxin osaksi omaa konseptia.

2.Amerikkalainen Xponential Fitness on tuomassa omia konseptejaan Eurooppaan. Club Pilates -konsepti on rantautunut suuremmille markkinoille mm. Englantiin. Samoin heidän Six Yoga aloitti Euroopassa syyskuussa 2024.

Xponential Fitnessin konseptit vaativat 70-125000 asukkaan keskittymän, joten näitä on vaikea nähdä Suomen markkinoilla, ehkä Helsinkiä lukuun ottamatta.

3.Padel nousussa osaksi kuntokeskustoimintaa. Vuonna 2024 David Lloyd Leisure ilmoitti laajentavansa toimintaansa padel kenttien suhteen. Samoin ruotsalainen Nordic Wellness suunnittelee 160 kentän rakentamista osaksi 25 heidän kuntokeskuksistaan. Portugali ja Espanja suunnalla toimivat hyvin osana kuntokeskusta.

4.SATS Group (ELIXIA) aikoo panostaa monipuolistamalla ryhmätarjontaansa. Uusia tuntikokonaisuuksia ovat wellnesspainotteiset Aroma Relax, Meditation, Yin Yoga ja Deep Rest.

5.Sveitsiläinen Let´s Go Fitness laajentaa merkittävästi wellness-tarjontaan mm. tuomalla perinteisen saunan keskuksiinsa.

6.Virgin Active suunnittelee muutamien keskustensa päivittämistä ”social wellness” toimintaan. Tällöin tarjonnassa painottuisi personal training ja mm. ravitsemukselliset asiat.

Koko raportti tulee myyntiin Europe Activen kautta, mutta helpompi on kysyä sitä Liikuntayrittäjien kautta toimisto@liikuntayrittajat.fi

Kuntokeskus 2030 -kirja on saanut alkunsa tarpeesta oikeasta tai oikeansuuntaisesta tiedosta, kun kuntokeskusalan yritykset päivittävät strategiaansa. Hyvää ja relevanttia tietoa on niukalti saatavissa.

Tärkeä osa on Kuntokeskusmarkkina 2024/2025. Osassa keskitytään tuomaan esiin erityyppisten (budjettisalien kaksi kategoriaa, keskihintasektori ja premiumkeskukset) kuntokeskusten tämän päivän tilanne mm. sijainteineen ja asiakasmäärineen.

Osa Tulevaisuuden palikat tuo esiin megatrendit, tekoälyn, kuntokeskusalan kehityshankkeet yms. Samalla otetaan kantaa vuosikymmenen lopun nousukauteen.

Osa Vuosikymmenen 2029/2030 taite kertoo kuntokeskustoimialan ennakoidun kokonaisuuden vuosikymmenen taitteessa. Olennaista on tietää, kuka liikkuu, minkä tyyppisissä keskuksissa ja missä päin Suomea.

Näillä kolmella osiolla ja lukijan omalla kokemapohjalla jokainen saa erinomaisen pohjan strategiatyöhön.

Kirjan ovat kirjoittaneet K&F-lehtien entinen päätoimittaja Ari Katajisto, alan kokemusta yli 25 vuotta, ja kuntokeskusalan monitoimimies, alan todellinen ammattilainen Jan Vorselman, kokemusta yli 20 vuotta.

Kirjan voi tilata sähköpostilla ari.katajisto@elisanet.fi tai jan.vorselman@atv-marketing.fi hintaan 29,90 euroa + lähetyskulut 5 euroa.

ISBN 978-952-88-0021-7 

164 sivua

Yksi suuri dilemma on kuntokeskustoimialalla ollut, että osalle suomalaisista ja myös kansainvälisesti liikunta ei anna positiivisia kokemuksia. Noin kolmannes ei halua olla tekemisissä liikunnan kanssa. Toisaalta noin kolmannes liikkuu sopivan aktiivisesti.

Alle kouluikäisenä liikunta ei ole ongelma, sillä juuri julkaistun tutkimuksen mukaan kolme neljästä 4–6-vuotiaasta liikkui suosituksen ylittäen (Piilo-tutkimus). Monien THL:n ja mm. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys AVTK 2009 -tutkimuksen mukaan aikuisista 35 % harrastaa sekä kestävyys- että lihaskuntoharjoittelua, joista kuitenkin vain 16 % tarpeeksi.

Erinomainen kohderyhmä erilaisille uusille virikkeille lisätä omaa lihaskuntoharjoittelua ovat juuri tuo 16 %. Ja parasta, tämä kohderyhmä löytyy erilaisista liikuntapaikoista jo nyt.

Usein puhutaan täysin tai pakon edessä tossua toisen eteen laittajien ottamisesta kohderyhmäksi. Tämä 28 % on ehkä vaikeimmin saavutettavissa ja myös vaikeimmin saatavissa osallistumaan liikuntaan. (45 vuotta sitten markkinoinnin luennolla kerrottiin, että köyhän toimijan ei kannata lähteä hamuamaan huonointa mahdollista kohderyhmää – lompakon sisältö on pian käytetty markkinointiin.)

Kuntosaliliikunta on suosionsa huipulla Ruotsin ja Norjan kaupungeissa, kun reilut viidennes on kuntokeskuksen asiakas. Suomessa kuntosaliharjoittelu on noin joka kuudennen harrastus. Kansanterveyden kannalta olisi suotavaa, että merkittävästi useampi harrastaisi aktiivista liikuntaa osana arkea. Ensimmäisenä kannattaa ottaa työn alle kaikkein potentiaalisimmat kohderyhmät.

Uusin keinoin Don Quijotea vastaan

Saksalaistaustainen EGYM markkinoi itseään liikunta-alustana niille, jotka eivät ole löytäneet motivaatiota tehdä viikoittaiset lihaskuntoharjoitukset lähisalilla. Haaste on valtava, sillä olisi pystyttävä tavoittamaan oikeat ihmiset ja motivoitava heidät osallistumaan treenihetkeen.

Useat tutkimukset osoittavat lihaskuntoliikunnan merkityksen kaikille, mutta ennen kaikkea keski-ikäisille ja heitä vanhemmille. Koronapandemian jälkeen on ollut vaikeampaa motivoida keski-ikäiset ja vanhemmat palaamaan kuntosaleille. Yksi puute on motivoivan palvelun uupuminen. Suuri osa kuntoilijoista haluaa nauttia liikunnasta, mutta siihen ei ole tarjolla kanavaa.

Hyvä kysymys on, voidaanko kiertoharjoittelusta luoda hauska ja motivoivaa liikuntahetki. EGYM on ottanut tämän haasteen vastaan tuottamaan kuntoilijaa ”helpottavan” treenaamisen aloittamis- ja kehittämiskonseptin.

Kuntokeskuksen tai yksittäisen EGYM-studion oven avaaminen on koko yhtälön hankalammin ratkaistava tekijä. Yhtälön toteutuminen helpottuu ajan myötä, jos ihmiset saavat tietoa, miten EGYM on heidän ystäviensä ja vaikuttajien elämäntasoa parantanut.

Parikymmentä minuuttia

Ensimmäisen tutustumis- ja kirjautumiskäynnin jälkeen tulee EGYM-harjoitus kestämään parikymmentä minuuttia. Ensikäynnillä ohjaajan kera luodaan tietopohja tulevien treenin pohjaksi.  Iän ja painon lisäksi opastava toteemi skannaa treenaajan kehon sekä sähköpostin kautta se pääsee henkilön pilvitietoihin muodostaakseen järkevän käsityksen.

Suomen ensimmäiset EGYMit tulevat olemaan yhdeksän laitteen kokonaisuuksia sisältäen tasapainoisen kattauksen laitteita hyvän kokovartalotreenin saavuttamiseksi. Ensimmäisellä kerralla treenaaja käy laitteet läpi, jolloin ohjelmisto tallentaa muistiin henkilökohtaiset laiteasetukset, liikeradan suorituksen ja voimatason. Nämä tiedot tulevat olemaan pohjana omalle tilille, mikä avustaa laitteistoa treenin aikana.

Oma näkemys: EGYM parhaimmillaan

Aikoinaan IHRSA (kansainvälinen kuntokeskusjärjestö) kertoi tutkimuksen mukaan vuoden aikana pitäisi tehdä enemmän kuin 120 treenikertaa (kun usein markkinoitiin, että 50–100 kertaa vuodessa on ok), jotta treenistä tulisi tapa. Siis lomat huomioiden kolmesti viikossa salille, mars.

Rutiinit ovat kaikki kaikessa ja EGYM helpottaa rutiinien luomista.

EGYM tulee olemaan kuntosalimaailman kaarinasuonperä, jos se osataan oikein motivoida asiakkaalle: 20 minuuttia treeniä ja pikainen suihku ja olet valmis jatkamaan päivän agendaa.  20 minuuttia löytynee joko ennen duunipäivää, ennen lounasta tai kotiin lähdettäessä. Tapakouluttajana EGYM toiminee hyvin.

Yksi hyvä motivointi tullee olemaan: tee EGYM pohjalle ja sen päälle oma suosikkitreeni (vaikka Arnoldin kuutonen). Yksipuolisuus on monen treenaajan ongelma – automatisoitu EGYM ei mieti treeniä mentaalisesti vaan fyysisesti.

Vanhemmat sukupolvet. Tämän vuosikymmenen aikana on yli 50-vuotiaiden treenissä korostunut perinteisyys eli treenataan painopakka- tai levypainolaitteilla. Laitetreeni on seniorin viikon pelastus.

Nuoremmat ikäluokat: Loppujen lopuksi kaikki – oikeasti suuri enemmistö – nuorista ei liiku trendien mukaan vaan suuremman haban tai kauniimman pepun vuoksi. Millään muulla treenillä, kuin toimimaan pakottavalla ei oma kehitys toteudu yhtä varmasti. EGYM ei huijaa, mutta se ”pakottaa” antamaan parasta – se on nuoremmalle treenaajalle koko treenin idea.

Seuraava 20 prosenttia: Kun kuntokeskus palvelee 20 prosenttia aktiivisinta väestöä, niin kuntokeskuksen markkinointi tavoittaa herkemmin seuraavat 20 prosenttia. Tästä ryhmästä EGYM löytänee hyvää materiaalia laajentaa kuntokeskuksen asiakaspohjaa.

Onko syytä harkita EGYmin hankintaa

Kansainvälisesti kokemukset EGYMistä ovat positiiviset. Kun yhdistää sen, että EGYM ei ole aivan uusi konsepti ja sitä toteutetaan jo lähes 20.000 liikuntapaikassa ja se ei ole aivan ilmainen, antanee se hyvin lisäarvoa liikuntapaikoille. Lisäksi EGYMin saamat pääomasijoitukset tulevat lisäämään EGYM-tietoisuutta ja luultavasti myös sen sisältöä kehitetään edelleen.

Kuntokeskus tulee olemaan luonteva sijoituspaikka EGYMille. Vaikka oletettavaa on, että EGYM toimii parhaiten keskuksissa, joissa on face-to-face -palvelua, niin EGYM tuo esiin, että heillä on Smart Scaling -ominaisuus, jolloin sijoituspaikka voi olla keskus, jossa ei ole paikalla personal trainereita ja muutenkin toiminta tehdään minimihenkilökunnalla automaatio edellä.

Mielenkiintoinen voisi olla EGYM-studio. Studioiden asiakasmäärä on tavanomaisesti 200 kuntoilijan tienoilla. EGYM kertoo konseptin toimivan hyvin sadan asiakkaan kokoluokassa.

Suomeen?

Ahvenanmaalla on jo hetken toiminut kaksi EGYM-studiota, joista toinen ns. kylmällä salilla. Marrasjoulukuun vaihteessa EGYM rakentui Vantaalle uuteen Fit Tammistoon. Seuraava on Podium Gym Solutions Oy:n Jari Luonelan mukaan avautumassa pohjoisempaan Suomeen.

Tämä kirjoitus saattaa sisältää kirjoittajan näkemyksiä, vaikka sanoman esiin laitossa uskotaan puolueettomuuteen.

Hyvin monille meistä, jotka olemme seuranneet liikunta-alaa sopivan kauan, ovat soutulaitteet ja Veikko Sinisalo olleet erottamaton pari. Viimeisen vuoden aikana näytti siltä, että heille on tulossa ero.

Veikko Sinisalo – vesillä

Mutta mitä vielä, syyskuun 1. päivä siirtyi Concept2-tuotteiden edustus Erg Sport Oy:lle. Edustus tarkoittaa sitä, että Concept2-tuotteiden maahantuonti, myynti, jälleenmyynti, huolto, takuut ja varaosat ovat Erg Sport Oy:n liiketoiminnan selkäranka.

Veikko Sinisalo toimii yrityksen hallituksen puheenjohtajana sekä jatkaa kansainvälistä soutuvalmentajauraansa. Yrityksen toimitusjohtajana ja yleismiehenä toimii Roni Peltonen ja myynnistä vastaa todella pitkän uran Concept2-tuotteiden parissa tehnyt Pekka Nieminen.

Toimitusjohtaja Roni Peltonen

Erg Sport Oy:n toimipiste on pitkään Concept2-toimistona toiminut Koskenparras 10 Imatralla. Varastot löytyvät Imatralta ja Vantaalta.

Tiistaista 3.9. alkaen Ronin (suora puh 0103757574) ja Pekan (suora puh 0103757573) saa kiinni puh. +358103757573 ja sähköpostilla toimisto@ergsport.fi. Kotisivut ovat ergsport.fi

Myyntivastaava Pekka Nieminen

Vuoden saavuttaessa puolivälin, on hyvä hetki katsoa, miten suomalaiseen kuntokeskusmarkkinaan on syntynyt uusia kuntokeskuksia ja miten niitä tämän vuoden aikana tulee syntymään.

Olen perinteisesti tehnyt K&F Pro -lehteen vuosittain selvityksen uusista kuntokeskuksista ja niiden selvittämisessä olen tehnyt yhden tärkeän ratkaisun: Uusi kuntokeskus on sellainen, mikä perustetaan uuteen liikepaikkaan – pelkkä logojen vaihtaminen ei tee kuntokeskuksesta tässä tarkastelussa uutta. Tällä tavoin alkuvuoden kuntokeskuksista kuusi jää pois tästä tarkastelusta. (Böönagym, Robust Vallila, Liikku Myllypuro, Fressi Laune, F24S Suuris ja Fit Forssa)

Alkuvuonna avattu 22 uutta keskusta

Kesäkuun loppuun mennessä on avattu ainakin 22 uutta keskusta ja niistä 10 on ketjujen omistuksessa ja 12 privaatisti omistettuja. (Vaikka teenkin tarkkaa työtä, niin jokin paikka on saattanut mennä silmieni ohitse)

Ketjuissa Fressejä syntyi neljä (Muurala Espoossa, Graani Mikkelissä, Jätkäsaari Helsingissä ja Pirkkala), Liikkuja kolme (Seinäjoki Kasperi, Helsinki Viikki ja Jyväskylä Kolmikulma), GoGo Express Hyvinkää, Gym Anytime Rauma ja TWF Klaukkala.

Yksityisiä avattiin myös selkeästi pienempiin kaupunkeihin. Ryhmäliikuntaan panostaa uusista saleista eniten XO Center Keravalta ja kevyemmin Stretch kuntosali Forssassa. Aikaisempaa toimintaa löytyy ainakin Energy Karhumäen (Joensuu), Kerhis Gym Northpoint (Valkeakoski) ja More Gym & Fitness (Espoo) taustoilta. Joensuun toinen uusi keskus avattiin Lehmoon (Viregym), Budogym Lauttasaareen, HoviGym Turkuun, Kylmis Akaan Kylmäkoskelle, Legacy Kotkaan, Pajagym Nurmijärvelle, Korttelisali Vnataalle, ja Kuopiossa kamppailusalin (Liike) yhteyteen kuntosaliosasto.

Yksityisten hintakategoria vaihtelee 20 euron ja 62 euron välimaastossa yhdeksän ollessa keskihintaisia (35–49,90). XO Centerin hinta palvelutason mukaan 62–74-yli.

Tosiaktiivinen syksy tulossa

Jos Liikkuja avattiin keväällä neljä, niin syksyyn on varmistettu jo nyt kymmenen uutta toimipistettä. Liikun uusista kuntosaleista seitsemän avautuu pääkaupunkiseudulle ja yksi Lohjalle, Tampereelle ja Turkuun.

Fressin syksy on myös aktiivinen – ainakin neljä uutta kuntosalia: Oulun Ritaharju, Iisalmi, Helsingissä Urheilukatu ja Kruunuvuorenranta. GoGo Expressin karttaan ilmestyvät Kangasala ja Lohja, ole. fitille Helsinkiin Herttoniemenranta ja Revolution sekä Lohja, F24S Tawast Jyväskylään ja Raision Kuninkoja. Yhden uuden salin ketjuja ovat PTV Kuopio ja Funin Ladies Kokkola ja LadyLine Espoon Lippulaivan uudella keskuksella.

Siis vähintään 24 uutta ketjutoimipistettä syksyn aikana ja kokonaismäärä tulisi olemaan 34, odotusarvon ollen noin 40.

Yksityisten salien avauksista ei ole saatavilla aivan yhtä hyvää tietoa, kuin ketjuista. Ainakin Hiukkavaaraan avataan uusi Fit-alkuinen keskus (Sakari Kiljanderin Kuntosali Fit-ketjun kolmas), Rene ja Saara Valtosen mielenkiintoinen Robust HIIT & Barre -putiikki, Nousiaisiin BBF Kuntosali ja Tuusulan Riihikallioon Power&Co:n kolmas toimipiste.

Yksityisiä keskuksia avataan ainakin 17, ja odotusarvo 25.

Tämän vuoden uusien kuntokeskusten määrä tulee olemaan välillä 50–65 uutta toimipistettä. Oletettavaa on, että ketjujen vahva osuus tulee jatkumaan tänäkin vuonna – todennäköisesti 60–65 % uusista keskuksista kuuluu yli 10 keskusta omaavaan ketjuun.

Terve hintarakenne?

Selkeän hintatason standardin suomalaiseen kuntokeskusmarkkinaan ovat viimeisten vuosien aikana antaneet Fitness24Seven ja Liikku. On huomattu, että näiden kanssa kilpaileminen hinnalla ei ole mahdollista. Paria poikkeusta lukuun ottamatta on hintataso ollut yli 35euroa.

Syksyn uusista kahdella tulee olemaan hyvin aktiivinen ryhmäliikuntatarjonta: Robust HIIT & Barre ja Fit Revolution. Robust lukeutunee putiikkisalien ryhmään, jotka näyttävät toimivan hyvin normaalina aikana ja Revolution yhdistelee putiikkia ja modernia ryhmäliikuntanäkemystä. Myös Fit Herttoniemenranta panostaa ryhmäliikuntaan.

Lähipalvelua?

Ruotsissa ja Norjassa penetraatio on noussut korkeaksi tasoon 20. Ennen kaikkea Ruotsi on selkeästi kaupungistunut ja siellä kaupunkialueilla on kuntosalitarjonta hyvin laajaa: yksi liikuntapaikka 2500 asukasta kohden.

Tämän vuoden uusia kuntokeskuksia Suomessa ollaan perustamassa melko pientä asukasmäärää kohden. Tuusulan Riihikoskella asuu 4900, Nousiaisissa 4700 ja Akaan Kylmäkoskella 2600 asukasta.

Tavallisille kuntoilijoille tarjottaessa palveluja on muistettava, että heidän arkensa rajoittuu alueeseen koti-työ/opiskelupaikka-ruokakauppa.

Takaisin normaaliajassa

Kun aikoinaan korona nosti uusien kuntokeskusten perustamisen kynnystä, ollaan nyt palaamassa ns. vanhaan aikaan, kun uusia kuntokeskuksia avataan vuosittain yli 50.

Osa uusista kuntokeskuksista haastaa olemassa olevien kuntokeskusten toimintaedellytyksiä ja taasen osa rakentuu alueille, jossa liikuntatarjonta on ollut aivan liian kevyttä. Osa uusista kuntokeskuksista tarjoaa palvelua, jota eivät alueen vanhat keskukset ole tarjonneet. Toivotaan, että kaikille löytyy oma markkinasiivunsa.

Yksi merkittävä päätös hallituksen huhtikuun puolivälin kehysriihessä oli arvonlisäveron nostaminen. Yleinen verokanta nousee 25,5 prosenttiin ja aikaisemmin 10 prosentin verokannasta nauttineet nostetaan 14 prosenttiin lehtiä ja kirjoja lukuun ottamatta.

Henkisesti kuntokeskuksille pienempi muutos eli yleisen verokannan nosto 25,5 prosenttiin tapahtunee syyskuun alusta. Kuntokeskuksissa tämä merkitsee lisäpalveluiden, kuten personal training, hintojen tarkastelua. Varsinaisesta liikunnan verokannan nostosta päätettäneen syyskuun lopulla.

Pt-hinnasto uusiksi?

Jokainen hinnoittelusta vastaava henkilö joutuu miettimään, miten käsittelee uutta tilannetta.

Helpoin lähestymistapa on laskea verokannan nosto sellaisenaan uuteen hintaan. Esimerkiksi 70 euron arvoisessa palvelussa uusi hinta olisi 70,84 euroa, jonka moni varmaan pyöristää 71 euroon.

Nyt on myös hyvä hetki miettiä omaa pt-tarjontaa ja jos siinä on muutospaineita esim. sisällöllisesti, niin nyt on hyvä hetki toteuttaa sellaiset uudistukset.

Monin paikoin on varottavia esimerkkejä siitä, jos hinnan korotus on enemmän kuin verokannan nousu, jos samalla palvelutuotetta ei paranneta.

Kuukausikortin hinta uusiksi

Kun myös kuukausikortin hinnan muutos on varmasti tulossa, niin nyt on pari kuukautta aikaa miettiä oman hinnoittelun suhdetta tarjottavaan palveluun – onko mahdollisuuksia nostaa hintaa?

Jos verokannan nousu otetaan huomioon, niin 29,90 euron hinnan tulisi olla verokannan korotuksen jälkeen 31 euroa. Ja 39 euroa nousisi 40,42 euroon.

Omana kantanani on, että nousun jälkeen hintojen sisältämä markkinoinnillinen seksikkyys katoaa. Eihän 31 euroa eritä ostohormonia.

Näin kesän aikana voisi olla hyvä tehdä sen verran perusparannusta keskuksessa tai muuten löytää syy nostaa hinta tasoon 33,50 euroa, jolloin veronkannan korotuksen jälkeen asiakkaan hinta on suoraan 34,90 euroa. 34,90 kuulostaa houkuttelevammalta kuin jokin epämääräinen luku.

Korkeampi hintaluokka

Kansainvälisten tutkimusten mukaan näyttäisi siltä, että enemmän palveluja tarjoavien (yleensä premiumkeskusten) asiakkuudet ovat harkinnan tulos, ja silloin hinnan oikea taso on mielletty jo asiakkuutta hankittaessa. Tämä näkyy mm. siinä, että premiumsaleilla alkuinnostuksen jälkeen lopettavien määrä on merkittävästi matalampi kuin edullisempien salien osalta.

Voisi kuvitella, että 69 euron nousu 71,50 euroon ei aiheuta suurempaa harmistusta.

Tee hyviä päätöksiä

Kannattaa valmistautua huolella tuleviin muutoksiin. Tee tarkat laskelmat ja asiakkaiden suuntaan kannattaa olla läpinäkyvä.

Jos tarvitset apua miettiessäsi, miten luovia tämän vuoden verokannan muutokset läpi samalla mahdollisesti lisäten asiakaskantaa, ota yhteyttä minuun, niin mietitään yhdessä. Minut saa kiinni ari.katajisto@elisanet.fi tai 040-5020727.

Tapahtuma järjestettiin Tukholmassa Upplands Väsbyssä Scandic InfraCity -hotelli- ja kongressikeskuksessa. Paikalla oli n 300 alan toimijaa. Seminaarin lisäksi paikalla on reilu kymmenen sponsoria, jotka monipuolisesti edustivat alan tavarantoimittajia. Tapahtuman tuottajana toimi Klubb Sverige.

Seminaarin pääpuhuja:

Paul Bedford / Retention

Bedford aloitti kertomalla, että suurin osa asiakaskäyttäytymisen säännöistä ei ole muuttunut koronan jälkeen. Kolme tärkeintä asiakkuuden kestoon vaikuttavaa tekijää ovat edelleen käyntikerrat, asiakkaiden kanssa yhteydessä oleminen ja asiakkaan harjoittelun alkuun saattaminen (programming)

-Tutkimuksiemme mukaan maailmanlaajuisesti maanantai on menettänyt tärkeimmän treenipäivän aseman tiistaille ja kilpailee nykyään ke-to jälkeen perjantain kanssa 4/5-sijoista.

Lisämyynti on monelle kuntokeskukselle tärkeä. Sen merkittävin osa on ravintoon liittyvät tuotteet vastaten lähes puolta lisämyynnistä.

-Hyviä lisätuotteita ovat myös jooga ja pilates, joiden harrastaajat mielellään ostavat myös erikoistapahtumia perustuntuien lisänä.

Joogan ja pilateksen osuus lisämyynnistä on viidennes.

Kuntoillaan salilla

Koronan jälkeen on kokonaisuutena kuntokeskusten asiakkuudet saavuttanut ja monin paikoin ylittänyt edeltävän tason. Yksi muutos on kuntoilun keskittyminen aikaista enemmän kotia lähellä sijaitseville kuntokeskuksille.

-työpaikka- ja keskusta-alueilla kertamaksu -pay as you go – on lisääntynyt.

Aloittelijoiden aktivoimiseen kannattaa satsata. Viimeaikaisen tutkimuksemme mukaan 74 % treenaa ensimmäisten 12 viikon aikana alle 0,8x viikossa, jolloin niiden lopettamisriski on erittäin suuri. Pahiten tämä koskettaa erikoistuneita saleja, kuten crossfit, boutique.    

Suomessa yleisimpänä salityyppinä on kuntosali ilman ryhmäliikuntaa. Niissä luku on vain 67 %, mikä on kylläkin luvattoman suuri.  Premiumkeskuksissa tämä ongelma pienempi, koska niihin liittyminen on tietoinen päätös.

Liikuntakeskusten jooga- ja pilatesasiakkaat ovat varmoja, koska niihin tulevat tietävät hyvin, mitä saavat; heidän asiakkuutensa pituus ei noudattele tavanomaista käyriä.

Painopistettä nykyisiin asiakkaisiin

Monissa kuntokeskuksissa personal trainingin myynti keskitetään asiakkuuden alkuun. Hyvin toimivissa kuntokeskuksissa niiden vasta-alkajista (1–3 kk asiakkaana olleet) vain kymmenes käyttää personal traineria.

Spinning elää aallonpohjassa, koska siinä kategoriassa Peloton ja muut vastaavat sekä verkkopalvelut usein parempia kuin keskinkertainen ohjaaja.

Maailmalla 30 % personal trainingin ostajista on jo hieman treenanneita (3–6 kk), mutta selkeä enemmistö on yli 6 kk treenanneita.

-Kuusi kuukautta treenattu ja ei näy missään, kokeillaan personal traineria.

Työtä ryhmäliikunnan eteen

Toinen nostoni on aikaisemminkin haastattelemani Carl McCartney Les Millsiltä. Carl edustaa Les Mills -aatetta parhaimmillaan ja on joillekin tuttu mm. The Trip -konseptin takaa.

Carl kertoo, että suurin haaste maailmanlaajuisesti on tuottaa ryhmäliikuntatuotteita, jotka milleniaalit ja z-sukupolvi (syntyneet 1981–2010) ottaisi omikseen. Heillä hyvin erilainen ”maku” kuin vanhemmilla ikäpolvilla. Lisäksi z-sukupolven osalta on ollut huolestuttavaa, että suurempi osa asiakkaista on miehiä.

Puhuttaessa esteistä ryhmäliikuntaan osallistumiseen on itse ryhmäliikuntakalenteri (31 %), mikä ei palvele liikkujaa. Haasteita on niin tarjonnan laajuudessa kuin sisällössä. Toiseksi tärkein este on tuntien tyyli (18 %).

Nuorempia ajatellen Carl tähdentää, että -tärkeää on löytää heidän syynsä liikkua. Les Mills näkee motivoinnin ja motivaation löytämisen merkittävänä osana saada nuoret liikkumaan. Motivaation voi löytää/luoda montaa kautta: kokemuksellinen liikuntatila, haasteet/tavoitteet, tulokset, hyvä brändi / jotain mistä voi jäädä paitsi (FOMO), musiikki ja videot, ohjaajat, sosiaalinen tapahtuma, koulutus, nautinnollinen tunti.

Les Mills uskoo myös liikunta-aktiivisuuden vaikutukseen. Tutkimusten mukaan alle 1,5 kertaa viikossa kävijöiden odotettu asiakkuusaika on alle vuoden, 2x viikko 2–5 vuotta, 2,2x viikko 6–9 v ja 2,4 yli 10 v.

Digitaalinen ryhmäliikunta on tullut osaksi liikuntakokonaisuutta. Ryhmäliikkujalle monikanavaisuus on voimavara. Kuntokeskukseen jumppaamaan livenä lähdetään 3,3 kertaa ja pelkkä online on hieman vähemmän suosittu 3,1x viikko. Yhdistelmänä live ja digi 5,5x viikko, mikä varmistanee heidän pysyvän pitkään kuntokeskuksen asiakkaana.  Usein digijumpat ovat lyhempiä, harjoitus 15-30min.

Haluttaessa kehittää ryhmäliikuntaa, on sille Carlin mukaan hyvä asettaa niin lyhyen kuin pitkän aikavälin osallistumistavoitteet. Nykyinen teknologinen kehitys on tehnyt seurannasta helpompaa.

Carl McCartney piti kaksi sessiota. Jälkimmäisessä keskityttiin voimakkaammin kannattavuuden löytämiseen.

Tämän hetken suurimmat haasteet ovat 1) miten saada nuoret tunneille, 2) kasvun luominen, 3) asiakaspysyvyys ja 4) nuoret ohjaajat.

Carl näkee, että tärkeimmät kehittämisen kohteet ovat tunneille osallistumisen motivointi ja toisaalta osallistumisfrekvenssin nostaminen

-Pyri löytämään keskuksen suurimmat vahvuudet ryhmäliikunnassa ja mieti, miten käytät niitä hyödyksi.  Tutki myös mahdollisuutta laajempaan viikkokalenteriin ja muista, että nuoret naiset suosivat voimaharjoittelupainotteisia tunteja.

Nykyään kuntokeskusten toimintaa johdetaan kehittyneillä toiminnanohjausjärjestelmillä. Niiden datan käyttö antanee paljon osviitta, mistä voisi löytyä polku kannattavampaan ryhmäliikuntaan.

Kahden päivän anti

Kahden päivän ohjelma oli luotu mielenkiintoiseksi. Se sisälsi paljon tietoa ja lisäksi pari motivaatioluentoa.

Hyvää sisältöä tarjosivat mm. Monika Björn (40+ v naiset ja vaihdevuodet), Andreas Linden (liikemerkki), Brian van der Brink (eurooppalaiset trendit), Courtney Landin (raskaus), Drew Stevens (pt-ryhmän myynnin ohjaus)

Tärkeä osa oli myös sponsoreiden kanssa pidetyt speed dating -tapaamiset. Kymmenessä minuutissa katsottiin, kannattaako tavata uudestaan mahdollisen yhteistyön aloittamiseksi.

Luennoista neljä pidettiin englanniksi ja loput ruotsiksi.

Tutustu tapahtumaan tarkemmin www.perforum.se. Tapahtumasta on tarkoitus tehdä vuosittainen.

SATS Groupin suomalaiset tuntevat paremmin Elixia-ketjuna. Neljässä pohjoismaassa toimiva ketju pitää sisällään niin SATS- ja Elixia- kuin Fresh Fitness -ketjut.  Pohjoismaissa se toimii 276 kuntokeskuksen voimin, joissa 736000 kuntoilijaa palvelee 10000 työntekijää.

SATS Group noteerataan Norjan pörssissä ja sen vuoksi se julkaisee kauden tapahtumat neljännesvuosittain.

Toimitusjohtajan ajatelmia alkuvuodesta

Omassa katsauksessaan SATS:n toimitusjohtaja Sondre Gravir katsoo, että vuoden 2024 ensimmäinen kvartaali oli heidän historiansa vahvin niin liikevaihdollisesti kuin kannattavuuden kannalta. Kolmen kuukauden liikevaihto kasvoi 8 prosenttia tasoon 1294 miljoonaa Norjan kruunua (109 miljoonaa euroa). Samalla tulos kasvoi 27 prosenttia tasoon 174 mkruunua (14,7 meuroa).

Sondre Gravir kertoo, että viimeisen 12–18 kuukauden ajan on heidän tavoitteenaan ollut keskittyä olemassa olevaan kuntokeskusverkostoon ja tehostaan sen käyttöä. Gravir lisää, että yhä suurempi osa uusista asiakkaista hyödyntää ryhmäliikuntaa sekä laajaa kuntokeskustarjontaa. Tämä näkyy korkeampana asiakashintana ja kannattavuutena.

-Pitkän aikavälin strategiamme on sitouttaa asiakkaamme visioomme tehdä kuntoilijoista terveempiä ja tyytyväisempiä. Juuri ilmestynyt Deloitten ja Europe Activen tutkimus osoittaa, että niin kotitreenien kuin ulkotreenien suosio on laskussa ja samalla kuntokeskuksissa harjoittelu on nousussa, kertoo Sondre Gravir.

Paras kuntoilijoiden antama jälki yleiseen terveyteen nähdään parhaiten tehtyjen treenien määrällä. SATS:illa vuoden ensimmäisten kolmen kuukauden aikana treenattiin 13 miljoonaa kertaa, jossa on vuoden 2023 vastaavaan lukuun kolmen prosentin kasvu. Merkittävää on, että tämän vuoden luvut ovat 24 prosenttia korkeammat kuin vuoden 2019 ensimmäisellä kvartaalilla.

 Tuloksen tekoa

Vuoden 2024 ensimmäisen kvartaalin liikevaihto oli 1294 mkruunua (+8 %). Kasvun tekijöinä on ollut tuoteparannukset ja hintamuutokset. Huomionarvoista on, että jokaisen asiakkaan jättämä tulo kuukaudessa kasvoi 7 % ollen 588 Norjan kruunua (49,70 euroa).

Voitto ennen veroja oli 100 mnok verrattuna edellisen vuoden 77 mnok. Kauden tulos oli 77 mnok (2023 63mnok).

Toimintaa neljässä maassa

Norja on SATS:n suurin toiminta-alue. Sieltä tulee 44 % yrityksen liikevaihdosta. Norjassa SATS liikuttaa 331000 asiakasta. Norjassa salimäärä laski kolmella ollen nyt 118. SATS on Norjan suurin ja tunnetuin kuntokeskustoimija.

Ruotsi on SATS:in toiseksi suurin toimialue, josta tulee kolmannes (33 %) yrityksen liikevaihdosta. Ruotsissa SATS:illa on 248000 asiakasta. Ruotsissa keskusten määrä kasvoi neljällä ollen 96.

Muualla SATS toimii SATS-brändin alla, mutta Suomessa yritys tunnetaan Elixiana. Suomen toiminnan vastaavat kymmenesosaa yrityksen toiminnasta. Elixialla on 72000 asiakasta ja se toimii 33 keskuksen voimin. Keskusten määrässä on kasvua yksi kuntokeskus.

Tanskassa SATS toimii 29 keskuksen voimin, mutta se vastaa suurempaa osaa yrityksen liikevaihdosta (12 %) kuin Suomessa. Tanskassa heillä on 84000 asiakasta.

Positiivisin odotuksin

Neljännesvuosikatsauksen mukaan tällä hetkellä ei ole havaittavissa, että asiakkaat olisivat siirtymässä edullisimpiin asiakkuuksiin, vaikka taloudelliset olosuhteet eivät ole kovin positiiviset. SATS odottaa positiivista kehitystä asiakaskannassa, jota boostaa yhä vahvistuva fokus jokaisen omassa terveydessä sekä SATS:in vahva markkina-asema. SATS tulee keskittymään tarjoamaan parasta liikunnallista tarjontaa, jossa vahva tekijä on heidän markkinajohtajuutensa ryhmäliikunnassa ja henkilökohtaisessa valmennuksessa.

Norjan pörssissä noteeratun yrityksen kehitykseen uskotaan melko vahvasti. SATS:ia seuraavat analyytikot ennakoivat pörssikurssin nousevan tulevan vuoden aikana 35%. Kolmen seuraavan kuukauden osalta analyytikot antavat vahvan ostosuosituksen. Pikavoittoja saattaa rajoittaa osakekohtaisen tuloksen kehityksen odotusarvo, joka olisi meneillään olevalla kaudelle on lähes kaksinkertainen ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna ja yli kaksinkertainen viime vuoden vastaavaan aikaan.