Tapahtuma järjestettiin Tukholmassa Upplands Väsbyssä Scandic InfraCity -hotelli- ja kongressikeskuksessa. Paikalla oli n 300 alan toimijaa. Seminaarin lisäksi paikalla on reilu kymmenen sponsoria, jotka monipuolisesti edustivat alan tavarantoimittajia. Tapahtuman tuottajana toimi Klubb Sverige.
Seminaarin pääpuhuja:
Paul Bedford / Retention
Bedford aloitti kertomalla, että suurin osa asiakaskäyttäytymisen säännöistä ei ole muuttunut koronan jälkeen. Kolme tärkeintä asiakkuuden kestoon vaikuttavaa tekijää ovat edelleen käyntikerrat, asiakkaiden kanssa yhteydessä oleminen ja asiakkaan harjoittelun alkuun saattaminen (programming)
-Tutkimuksiemme mukaan maailmanlaajuisesti maanantai on menettänyt tärkeimmän treenipäivän aseman tiistaille ja kilpailee nykyään ke-to jälkeen perjantain kanssa 4/5-sijoista.
Lisämyynti on monelle kuntokeskukselle tärkeä. Sen merkittävin osa on ravintoon liittyvät tuotteet vastaten lähes puolta lisämyynnistä.
-Hyviä lisätuotteita ovat myös jooga ja pilates, joiden harrastaajat mielellään ostavat myös erikoistapahtumia perustuntuien lisänä.
Joogan ja pilateksen osuus lisämyynnistä on viidennes.
Kuntoillaan salilla
Koronan jälkeen on kokonaisuutena kuntokeskusten asiakkuudet saavuttanut ja monin paikoin ylittänyt edeltävän tason. Yksi muutos on kuntoilun keskittyminen aikaista enemmän kotia lähellä sijaitseville kuntokeskuksille.
-työpaikka- ja keskusta-alueilla kertamaksu -pay as you go – on lisääntynyt.
Aloittelijoiden aktivoimiseen kannattaa satsata. Viimeaikaisen tutkimuksemme mukaan 74 % treenaa ensimmäisten 12 viikon aikana alle 0,8x viikossa, jolloin niiden lopettamisriski on erittäin suuri. Pahiten tämä koskettaa erikoistuneita saleja, kuten crossfit, boutique.
Suomessa yleisimpänä salityyppinä on kuntosali ilman ryhmäliikuntaa. Niissä luku on vain 67 %, mikä on kylläkin luvattoman suuri. Premiumkeskuksissa tämä ongelma pienempi, koska niihin liittyminen on tietoinen päätös.
Liikuntakeskusten jooga- ja pilatesasiakkaat ovat varmoja, koska niihin tulevat tietävät hyvin, mitä saavat; heidän asiakkuutensa pituus ei noudattele tavanomaista käyriä.
Painopistettä nykyisiin asiakkaisiin
Monissa kuntokeskuksissa personal trainingin myynti keskitetään asiakkuuden alkuun. Hyvin toimivissa kuntokeskuksissa niiden vasta-alkajista (1–3 kk asiakkaana olleet) vain kymmenes käyttää personal traineria.
Spinning elää aallonpohjassa, koska siinä kategoriassa Peloton ja muut vastaavat sekä verkkopalvelut usein parempia kuin keskinkertainen ohjaaja.
Maailmalla 30 % personal trainingin ostajista on jo hieman treenanneita (3–6 kk), mutta selkeä enemmistö on yli 6 kk treenanneita.
-Kuusi kuukautta treenattu ja ei näy missään, kokeillaan personal traineria.
Työtä ryhmäliikunnan eteen
Toinen nostoni on aikaisemminkin haastattelemani Carl McCartney Les Millsiltä. Carl edustaa Les Mills -aatetta parhaimmillaan ja on joillekin tuttu mm. The Trip -konseptin takaa.
Carl kertoo, että suurin haaste maailmanlaajuisesti on tuottaa ryhmäliikuntatuotteita, jotka milleniaalit ja z-sukupolvi (syntyneet 1981–2010) ottaisi omikseen. Heillä hyvin erilainen ”maku” kuin vanhemmilla ikäpolvilla. Lisäksi z-sukupolven osalta on ollut huolestuttavaa, että suurempi osa asiakkaista on miehiä.
Puhuttaessa esteistä ryhmäliikuntaan osallistumiseen on itse ryhmäliikuntakalenteri (31 %), mikä ei palvele liikkujaa. Haasteita on niin tarjonnan laajuudessa kuin sisällössä. Toiseksi tärkein este on tuntien tyyli (18 %).
Nuorempia ajatellen Carl tähdentää, että -tärkeää on löytää heidän syynsä liikkua. Les Mills näkee motivoinnin ja motivaation löytämisen merkittävänä osana saada nuoret liikkumaan. Motivaation voi löytää/luoda montaa kautta: kokemuksellinen liikuntatila, haasteet/tavoitteet, tulokset, hyvä brändi / jotain mistä voi jäädä paitsi (FOMO), musiikki ja videot, ohjaajat, sosiaalinen tapahtuma, koulutus, nautinnollinen tunti.
Les Mills uskoo myös liikunta-aktiivisuuden vaikutukseen. Tutkimusten mukaan alle 1,5 kertaa viikossa kävijöiden odotettu asiakkuusaika on alle vuoden, 2x viikko 2–5 vuotta, 2,2x viikko 6–9 v ja 2,4 yli 10 v.
Digitaalinen ryhmäliikunta on tullut osaksi liikuntakokonaisuutta. Ryhmäliikkujalle monikanavaisuus on voimavara. Kuntokeskukseen jumppaamaan livenä lähdetään 3,3 kertaa ja pelkkä online on hieman vähemmän suosittu 3,1x viikko. Yhdistelmänä live ja digi 5,5x viikko, mikä varmistanee heidän pysyvän pitkään kuntokeskuksen asiakkaana. Usein digijumpat ovat lyhempiä, harjoitus 15-30min.
Haluttaessa kehittää ryhmäliikuntaa, on sille Carlin mukaan hyvä asettaa niin lyhyen kuin pitkän aikavälin osallistumistavoitteet. Nykyinen teknologinen kehitys on tehnyt seurannasta helpompaa.
Carl McCartney piti kaksi sessiota. Jälkimmäisessä keskityttiin voimakkaammin kannattavuuden löytämiseen.
Tämän hetken suurimmat haasteet ovat 1) miten saada nuoret tunneille, 2) kasvun luominen, 3) asiakaspysyvyys ja 4) nuoret ohjaajat.
Carl näkee, että tärkeimmät kehittämisen kohteet ovat tunneille osallistumisen motivointi ja toisaalta osallistumisfrekvenssin nostaminen
-Pyri löytämään keskuksen suurimmat vahvuudet ryhmäliikunnassa ja mieti, miten käytät niitä hyödyksi. Tutki myös mahdollisuutta laajempaan viikkokalenteriin ja muista, että nuoret naiset suosivat voimaharjoittelupainotteisia tunteja.
Nykyään kuntokeskusten toimintaa johdetaan kehittyneillä toiminnanohjausjärjestelmillä. Niiden datan käyttö antanee paljon osviitta, mistä voisi löytyä polku kannattavampaan ryhmäliikuntaan.
Kahden päivän anti
Kahden päivän ohjelma oli luotu mielenkiintoiseksi. Se sisälsi paljon tietoa ja lisäksi pari motivaatioluentoa.
Hyvää sisältöä tarjosivat mm. Monika Björn (40+ v naiset ja vaihdevuodet), Andreas Linden (liikemerkki), Brian van der Brink (eurooppalaiset trendit), Courtney Landin (raskaus), Drew Stevens (pt-ryhmän myynnin ohjaus)
Tärkeä osa oli myös sponsoreiden kanssa pidetyt speed dating -tapaamiset. Kymmenessä minuutissa katsottiin, kannattaako tavata uudestaan mahdollisen yhteistyön aloittamiseksi.
Luennoista neljä pidettiin englanniksi ja loput ruotsiksi.
Tutustu tapahtumaan tarkemmin www.perforum.se. Tapahtumasta on tarkoitus tehdä vuosittainen.