Mitä vuonna 2024?

ABC Financials järjesti 12.12.2023 webinaarin, jossa käsiteltiin vuoden 2024 näkymiä liikuntakeskusliiketoiminta kärkenä. Mukana oli puhumassa kaksi Jefferies-pääomasijoitusyhtiön edustajaa Randy Konik ja Kaumil Gajrawale. Jefferiesillä on omat intressit kuntokeskustoimialalla, mm. Planet Fitness.

Jefferiesin lähestymiskulma on kuluttajakäyttäytymyksellinen, eihän kuntokeskusliiketoiminta ole oma saarekkeensa vaan osa ihmisten arkea.

Jefferiesin Randy Konik nosti esiin kuluttajien hintasensitiivisyyden. Jos ei pystytä tuottamaan arvoa, niin silloin hinta merkitsee. Tämä on näkynyt mm. maailman suurimman kuntokeskusketju Planet Fitnessin toiminnassa: 30 dollarin hintainen Black card on viime aikoina vaihtunut 10 dollarin classic cardiin. Toisaalta Black Friday osoitti ihmisten olevan erittäin halukkaita kuluttamaan.

Lama ei tulossa

Konik ja hänen kollegansa Kaumil Gajrawale vertasivat tämän päivän tilannetta vuoden 2008–9 tilanteeseen ja totesivat tämän päivän tilanteen ja perustan olevan toisenlainen. Finanssikriisissä 2008–9 kyse oli ylikulutuksesta ja kiinteistömarkkinan ylikuumenemisesta ja nyt koronan jälkeisestä inflaation mukanaan tuomasta tilanteesta.

Monille on aiheuttanut harmaita hiuksia kovasti nousseet kustannukset. Kuluttajien käyttäytymisessä se näkyy siinä, että ostetaan pienemmissä erissä tai harvemmin. Toisaalta vielä ei downgreidata omaa tasoa.

-Yhä kulutetaan, myös kalliimpaa, sanaili Gajrawale.

Konik kertoo nuorison olevan aikaisempaa aktiivisempia. Tavallinen kuntokeskus, jossa on hyvät puitteet voimaharjoittelulle, on yhä toimiva kokonaisuus.

ABC Financialsin Aaron Verasammy kertoi heidän datansa mukaan kuntokeskusten kuukausijäsenyyksien hintojen nousseen viimeisen vuoden aikana 4–5 %. Hintojen nousu ei ole vaikuttanut merkittävästi asiakasvirtoihin, sillä tänä syksynä on myynti ollut hyvällä tasolla.

More service for dollar

Gajrawale nosti esiin kuluttajamarkkinoiden premiumtuottaja Procter& Gamnblen. Heidän tuotteittensa tavoitteena on tuottaa kuluttajalle hyötyjä ja arvoa. Samalla ne maksavat enemmän. Ihmiset selkeästi arvostavat parempaa laatua inflaatioviidakossa.

Myös kuntokeskusmarkkinassa, ennen kaikkea nuoremmat sukupolvet, näkevät palvelun paljon monipuolisemmin kuin viitisen vuotta sitten. Mm. teknologian tuottamaa lisäarvoa arvostetaan, vaikkakin kuntokeskustoimijat ovat olleet hieman jähmeitä ottamaan teknologiaa vahvasti käyttöön.

Gajrawale löysi kaksi kohtaa, joissa kuntokeskukset voisivat vahvemmin tuoda teknologiaa sisään kuntoiluun:1) kuntoilun pelillistäminen ja 2) tekoälyn käyttö.

Pelillistämistä voisi käyttää muuhunkin kuin haasteisiin, sillä digi sopii hyvin myös nykyiseen terveys edellä -ajatteluun, jolloin tavoitteena olisi terveyden kannalta liikunnan oikean määrän ohjeistaminen. Kuntokeskuksilla on paljon dataa, jonka hyödyntämisessä tekoälyllä voisi olla merkitystä.

Randy Konik nosti esiin kuntokeskustoimijoiden näkökulmasta tärkeät seikat: 1) käytetäänkö kuntokeskuksen tiloja tasaisesti ja 2) oikeanlainen kommunikointi.

Ravitsemusvalmennus uuteen aikaan

Kuluttajien käyttäytymisen muutos viimeisten viiden vuoden aikana on näkynyt myös ravitsemuksessa. Useimmille proteiinin merkitys on selkeä ja samoin sokeripitoisten juomien käyttämisestä siirrytään terveellisempiin vaihtoehtoihin.

Gajrawale kertoi, että painonhallinta ja laihdutus eivät ole tällä hetkellä trendikkäitä. Tärkeämpi arvo ihmisille on viime aikoina ollut terveys, ei paino.

Nykyaikainen ravinto-ohjelma tukee arkea ja siinä samalla myös kuntosaliharjoittelua. Tavoitteena voisi olla ”better managed nutrition” eli ruokailun hallinta.

Olennainen osa ruokavaliota on terveellisten ratkaisujen teko arjessa – ei kaloreiden laskeminen.

Mieti näitä

  1. Vastaako hinnoittelu tuottamaamme arvoa
  2. Onko nyt oikea hetki nostaa kuukausihintaa
  3. Palvelulupauksemme selkeys
  4. Ravitsemus osaksi tarjontaa

Mikäli tarvitset tukea tai sparraajaa yllä olevien tai muuten ajankohtaisten kysymysten parissa, ole yhteydessä ari.katajisto@elisanet.fi tai puh 040-5020727